Mediakasvatus ja monilukutaito – käsitteiden pohdintaa

Moni opettaja saattaa säikähtää tulossa olevaa uuttaa oppimisen käsitettä monilukutaito. Mutta mitä se oikein onkaan?

Ennen lukutaidolla tarkoitettiin kirjoitetun tekstin tuottamisen ja tulkinnan taitoa. Medioituvan maailman ”tekstit” ovat kuitenkin usein muutakin kuin kirjoitettua tekstiä. Ne ovat kuvia, ääniä, esityksiä, puheenvuoroja, draamaa, kehonkieltä jne. Välitettävä tieto on sanallista, visuaalista, auditiivista, numeerista, kinesteettistä tai näiden yhdistelmiä.

Ymmärrän niin, että monilukutaidolla pyritään laaja-alaisuuteen. Sillä haetaan kulttuurista lukutaitoa. Ennen puhuttiin yleissivistyksestä. Myös yleissivistys kattoi kirjoittamisen, lukemisen, sekä kulttuurin tuntemisen ja tuottamisen laajat taidot. Yleissivistys lieneekin monilukutaidon ehkäpä osuvin vastine. Monilukutaito tavoitteena tähtää taitoihin, joiden avulla sirpaleista maailmaa voidaan lähestyä hallittavina ja ymmärrettävinä kokonaisuuksina. Tulkinta ja ymmärtäminen ovat sen avainlauseita. Jokainen opettaja voi lähestyä monilukutaitoa oman oppiaineensa näkökulmasta.

On monilukutaitoa kasvattavaa, jos ruotsin tunnilla käsitellään Huvudstadsbladetin artikkelia ja pohditaan miksi Suomessa on ruotsinkielisiä lehtiä, tai jos historiaan eläydytään mikrohistorian keinoin, tai jos taideopetuksessa käsitellään tunteita voimauttavan valokuvan avulla.

Pintaliitely median kuva- ja informaatiotulvassa ei tuo mukanaan monilukutaitoa. Monilukutaidolla pyritään syventämään ja laajentamaan oppijan ymmärrystä maailmasta.

Mitä sitten on mediakasvatus? Ymmärrän mediakasvatuksen yhdeksi monilukutaidon alakäsitteeksi. Sitä on tarkasteltu kasvatuksen ja median suhteena. Tällöin media on jäsennelty joko oppimisen välineeksi tai kohteeksi. Kun media on väline, sen tulisi toimia kuin kynä. Filosofisesti ajatellen kynä on näin ollen myös media. Medialla luodaan ja tuotetaan sisältöjä. Medialla pyritään saavuttamaan ymmärrystä ja ilmaisemaan omia tunteita, ajatuksia ja näkemyksiä. Samalla omaksutaan tietoa käsiteltävistä asioista. Sen tähden mediakasvatus sopii hyvin kokonaisuuksia tarkastelevaan ilmiöpohjaiseen opetukseen.

Kun media on itsessään kohde ja tutkittava ilmiö voidaan tarkastella seuraavia asioita: Miten tieto välittyy? Millaista maailmankuvaa media tarjoaa? Onko uutinen totta? Miten journalismi ja demokratia nivoutuvat yhteen? Onko media moniäänistä? Kuka käyttää valtaa ja kenen ovat tekijänoikeudet. Mikä on julkista, mikä yksityistä? Toteutuvatko eettiset periaatteet? Myös tämä on monilukutaitoa. Yksinkertaisin kiteytys monilukutaidosta tuli kollegalta: ”Se on kykyä erottaa lasku huijausviestistä!”

Pirjo Sinko kirjoittaa Opetushallituksen blogissa: ”Lukutaito ei siis lokeroidu vain äidinkielen opetukseen, vaan se on laaja-alaista, koko koulun, siis kaikkien oppiaineiden ja tiedonalojen yhteisvastuualuetta. Siksi opetussuunnitelmauudistuksessa monilukutaito määritellään kaikkia oppiaineita koskevaksi tavoitteeksi”.

Monilukutaito muodostuu lopulta sellaiseksi, miksi me koulumaailmassa työskentelevät sen rakennamme. Toivon että monilukutaito tähtää maailman ymmärtämiseen ja monilukutaitoa rakentaa omalta osaltaan jokainen hyvä pedagogi.

Opetusviraston mediakeskuksen studiot tarjoavat opettajille mediakasvatukseen tähtääviä koulutuksia, kehittämisverkoston ja tukea koulujen omille musiikki- ja mediaprojekteille.

Anne Seppänen                                                                                                erityissuunnittelija                                                                                                           Studiot, Mediakeskus

About these ads

2 thoughts on “Mediakasvatus ja monilukutaito – käsitteiden pohdintaa

  1. Hyvä kirjoitus ja kokonaisnäkemys, jossa on kuitenkin muutama asia (lähinnä terminologiaa), joihin haluaisin muutosta.

    Kommentti erityisesti kohtaan: ”media on jäsennelty joko oppimisen välineeksi tai kohteeksi. Kun media on väline, sen tulisi toimia kuin kynä. Filosofisesti ajatellen kynä on näin ollen myös media. Medialla luodaan ja tuotetaan sisältöjä. Medialla pyritään saavuttamaan ymmärrystä ja ilmaisemaan omia tunteita, ajatuksia ja näkemyksiä”.

    Media-sanan käyttöön kaipaan käsitteellistä selkiyttämistä: media (medium) on välittäjä, kanava. Yleisessä keskustelussa medialla tarkoitetaan kuitenkin yhtä lailla viestintää (tiedonvälitystä, taidetta ja viihdettä) kuin jakelukanavia (radio, lehdet, tietotekniset laitteet). Artikkelissakin sanaa media käytetään sekavasti. Jos medialla tarkoitetaan jakelukanavia (laitteita), niin silloin tarkastellaan esim. media(välineiden tai teknologia)n keinoja tai vaikutusta. Jos tarkoitetaan mediasisältöjä, niin silloin esim. tarkastellaan mediasisältöjä, -viestejä (jotka voivat olla myös visuaalisia, ei pelkästään tekstejä), -tekstejä…

    Medialla ei siis luoda eikä tuoteta mitään eikä ilmaista tunteita – median välityksellä niitä voi kokea, mediasisällöt voivat synnyttää tunnereaktioita. Jos tarkoitetaan laitteita, joilla mediasisältöjä luodaan, niin silloin pitäisi puhua esim. median tuotantovälineistä, ei mediasta.

    Toinen asia: monilukutaito

    Kaiken redusoiminen lukutaidoksi ohjaa meitä kapea-alaiseen, rationaaliseen ja loogiseen kielelliseen ajatteluun ja näin vääristää myös mediasisältöjen tarkastelua. Sen vuoksi toivoisin, että luovuttaisiin esim. medialukutaidon käsitteestä kokonaan ja alettaisiin puhua pelkästään mediataidoista. Ne kattavat sekä mediasisältöjen tuottamisen että niiden tuottamiseen tarvittavan teknologian, eri jakelumediat ja mediasisältöjen analyysi- ja tulkintataidot. Monilukutaito-käsite pyrkii ilmaisemaan sitä, että jokaisella tiedon, taidon tai viestinnän alalla on paitsi erikoissanastonsa, niin myös omat esityskonventionsa (ovat ne sitten kielellisiä tai visuaalisia).

    Mediaviestinnän korostunut visuaalisuus ja visuaalisen viestinnän erityislaatu jäävät huomioimatta, jos mediasisältöjä ( visuaalisiakin) käsitellään ainoastaan dekoodattavina tekstuaalisina viesteinä. Visuaalisen viestinnän erityislaatu ja teho on juuri siinä, että se kykenee ilmaisemaan asioita, joita ei voi artikuloida muilla keinoin (puhutaan sitten taiteesta tai visuaalisesta kommunikaatiosta).

  2. Päivitysilmoitus: Digitaalisen median luentopäiväkirja: Minä monilukutaidon soveltajana omassa työssäni | VAKA13 TVT

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s