Kriisitilanteiden jälkipuinti kouluissa

Vielä viitisentoista vuotta sitten ajateltiin, että kaikenmoiset koululaisten kriisit hoituvat parhaiten siten, että ollaan hiljaa ja annetaan ajan parantaa haavat: ”kyllä se asia kesäloman aikana unohtuu”. Koulujen kriisisuunnitelmia tekemään oli vaikea löytää pilottikouluja, koska missään ei haluttu leimautua ”kriisikouluksi”. Mutta asiat eivät aina hoidu siten, että laitetaan pää pensaaseen ja toivotaan, ettei kukaan huomaa. Osalle lapsista luokkakaverin, opettajan, oman vanhemman tai muun läheisen menetys tuottaa vuodesta toiseen jatkuvaa henkistä pahoinvointia ja tuskaa. Myös kansalliset ja kansainväliset hirmuteot kuten Jokela, Kauhajoki tai viimeksi Norjan joukkomurhat ovat tilanteita, joista on syytä keskustella lasten kanssa. Siihen saattaa mennä aikaa ja asiaan voidaan joutua palaamaan uudelleen – asiat eivät aina ole yksioikoisia.

Tätä nykyä koulujen turvallisuuteen ja kriisien jälkihoitoon osataan jo kiinnittää huomiota. Kaikilla Helsingin kouluilla on turvallisuus- ja kriisisuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Koulujen käyttöön on etukäteen valmisteltu asiaan liittyvää materiaalia. Perusopetuslinjalla toimii oppilashuollon kriisiryhmä, jonka puoleen käännytään yllättävissä, henkisesti traumaattisissa tilanteissa. Koulujen turvallisuutta tarkastellaan vuosittain. Turvallisuus on otettu kaikkien yhteiseksi asiaksi.

Jälkipuinti tai psykologinen debriefing on tunkenut kaikkialle tiedotusvälineisiin. Varsinaisten kriisitilanteiden lisäksi nykyään tehdään esimerkiksi eduskuntavaalien, seurustelusuhteen päättymisen, jopa palvelimen siirron jälkipuintia! Käsittääkseni jälkipuinnilla on aiemmin tarkoitettu toimintaa, jossa varsinaisen puinnin jälkeen on vielä haluttu kerätä talteen loputkin jyvät. Psykologisessa jälkipuinnissa asiat on syytä kohdata tuoreeltaan, puida asiat kerralla kunnolla, niin että tulee valmista.

Koulun väki tekee parhaansa, mutta mikään ei korvaa vanhempien omaa huolenpitoa. On tärkeää, että vanhemmat osaavat kuunnella lastaan tarkalla korvalla kriisitilanteissa. Lapsen kokemusta ei saa vähätellä. Joskus lemmikkikissan kuolemakin saattaa vaatia pitkällisiä pohdintoja ja keskusteluja lapsen ja vanhempien välillä. keskustelut on sovitettava lapsen kulloiseenkin kehitystasoon, mutta valehtelemaan ei saa käydä. Surullinen tapahtuma on tosiasia, eikä se silottelemalla muuksi muutu. Hyvää tarkoittavat lauseet kuten ”isoisä nukkui pois” voivat johtaa ojasta allikkoon siten, että lapsi alkaa pelätä nukkumista. Järkytyksen ja surun kanssa painivaa lasta ei saa jättää yksin.

Vaikeista asioista puhuminen ei aina ole vanhemmille helppoa. Missään ei myöskään ole valmista käsikirjaa siitä, mitkä asiat lapsen kanssa tulee kulloinkin puhua, ja miten. Onneksi ei ole, sillä jokainen lapsi on ihanan yksilöllinen. Vanhempien ei kannata pelätä omia tunteitaan ja niiden näkymistä. Pääasia on, että lapselle tulee tunne siitä että tilanteen vakavuudesta huolimatta omaan vanhempaan voi luottaa, häneltä saa aina apua ja turvaa.

On tärkeää toimia oikealla tavalla ja rauhallisesti kriisitilanteissa. Toisaalta on tärkeää toimia niin, ettei traumaattisia kokemuksia enää pääse tulemaan. Ihmisten on kerta kaikkiaan välitettävä toisistaan niin kouluissa kuin muuallakin. Fyysistä turvallisuuttakin tärkeämpää on se, että jokainen voi tuntea olonsa koulussa turvalliseksi. Kiusaamista ja uhkailua ei missään nimessä tule hyväksyä. Koulun lapset ja aikuiset tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa. Parhaimmillaan koulussa aistii jo ulko-ovesta sisään astuessaan, että täällä on hyvä opiskella ja kasvaa aikuiseksi. Ilmassa ei ole minkäänlaista uhan tunnetta. Tällaisessa koulussa tulee kotoisa olo.

Vesa Nevalainen
Oppilashuollon päällikkö
Perusopetuslinja

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s