Koti ja koulu – yhdessä enemmän

Koti ja koulu ovat lapsen tärkeimmät kasvattajat. Yhteistyö niiden välillä on tärkeää. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vuorovaikutteista kasvatuskumppanuutta.

Toimivalla kodin ja koulun yhteistyöllä on monia myönteisiä vaikutuksia. Se lisää lasten koulumotivaatiota ja opettajan oppilaantuntemusta. Huoltajille yhteistyö antaa tärkeää tietoa lapsen oppimisesta ja kasvusta. Kodin ja koulun yhteistyöllä on myönteinen vaikutus luokan ja koulun ilmapiiriin. Onnistunut yhteistyö vahvistaa kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. 

Koulu on aktiivinen ja aloitteellinen kodin ja koulun yhteistyön toteuttamisessa, mutta myös vanhemmilla on vastuunsa yhteistyön onnistumisessa. On tärkeää, että huoltaja on kiinnostunut lapsen koulunkäynnistä. Huoltajan on hyvä pitää yhteyttä opettajiin ja osallistua koulun huoltajatilaisuuksiin, arviointikeskusteluihin ja vanhempaintoimintaan.

Vanhemmuus on vaativa tehtäviä. Opettajuus on vastaavasti yksi hienoimmista ammateista. Toisinaan kohtaamme lasten kanssa toimiessamme heikkoutta ja epävarmuutta, joka estää meitä toimimasta kasvattajina niin hyvin kuin haluaisimme. Tarvitsemme toisiamme. Jakaminen ja verkostoituminen toisten samassa tilanteessa olevien kanssa voi antaa uskoa ja voimaa.

Ajassamme on pyrkimys täydellisyyteen. Niin koulun kuin lasten vapaa-aikakin tuntuu täytyvän monenmoisella toiminnalla, joka lopulta rasittaa – tai peräti uhkaa – perustoimintaa.  Kiirehtiessämme tarjoamaan lapsillemme kaikkea mahdollista, voi hyvä pyrkimys lopulta kääntyä lasta vastaan. Pyrkiessämme täydellisyyteen tai ainakin parhaaseen mahdolliseen ahnehdimme itsemme ähkyyn. Lapsi tarvitsee läheisyyttä, kuuntelevan aikuisen turvaa. Unohdamme helposti, että vähemmän on enemmän. Kodin eikä koulunkaan tarvitse olla täydellinen. Riittävän hyvä on tarpeeksi.  

Joskus kodin ja koulun näkemykset ajautuvat ristiriitaan. Jokaiselle huoltajalle oman lapsen paras on luonnollisesti tärkeintä. Koulussa ajatellaan oppilaan edun lisäksi myös luokan ja koko kouluyhteisön parasta. Ristiriitatilanteissa olisi kyettävä ottamaan asioihin aavistus etäisyyttä ja oltava valmis kompromisseihin. Ehdottomuus ei ole aina hyve.

Elämäntaidot ovat tärkeintä, mitä voimme elämässä oppia. Elämäntaitojen rinnalla niin akateemiset tiedot ja monenmoiset taidot ovat merkityksettömiä. Tärkeintä on oppia olemaan ihminen – ihminen ihmisten joukossa. Elämäntaidoista annamme me aikuiset lapsille esimerkin. Kodin ja koulun välinen toimiva yhteistyö on lapsille oiva osoitus yhteistyöstä – elämäntaidoista tärkeimmästä.

Elämäntaitoja tulemme tarvitsemaan tänäkin lukuvuonna koulussa joka päivä. Toistemme hyväksyminen, suvaitsevaisuus ja kunnioitus tuntuvat unohtuvan joskus meiltä kaikilta. Laajasalon peruskoulun uusi toiminta-ajatus muistuttaa meitä yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden merkityksestä. Yksin olemme kovin vähän.

Saarellamme on hyvä kasvaa
yhdessä.
Elämässä,
maailmassa.
Toisten kanssa oppien,
toisiamme tukien. 

Perjantaina 16.9.2011 vietetään valtakunnallista Kodin ja Koulun Päivää.  Olemme tärkeällä asialla. Vain yhteistyöllä onnistumme. 

Kimmo MustonenKimmo Mustonen
rehtori
Laajasalon peruskoulu

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s