Oppilashuolto on hyvinvointia

Oppilashuolto tuntuu jotenkin oudolta sanalta. Viedäänkö lapset huoltamolle kuten autot, ja siellä sitten tarkastetaan jarrut, ilmanpaineet ja tuulilasinpyyhkijän sulat? 

Oikeasti oppilashuollolla tarkoitetaan kaikkia asioita, joita koulussa tehdään oppilaitten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvoinnin edistäminen kuuluu nykyisen opetussuunnitelman mukaan kaikille kouluyhteisön jäsenille. Tällöin voidaan puhua myös arjen hyvinvoinnista. Lisäksi koulussa on oppilashuollon palveluita. Tällöin on kyse kouluterveydenhoidosta sekä koulupsykologien ja koulukuraattorien toiminnasta. 

Kauas on siis tultu ajoista, jolloin ongelmalliset lapset vaiennettiin hiljaisiksi ja jos tämä ei onnistunut, heidän kuskattiin vaivihkaa jonnekin laitokseen hoidettaviksi. Nykyään on myönnetty, että ongelmia voi tulla kenelle tahansa. Ja kun ongelmia tulee, ne pyritään ensimmäiseksi hoitamaan siinä omassa tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Siinä mielessä oppilashuolto muistuttaa auton huoltoa, että hyvin ”huollettu” auto tai oppilas ei hajoa koskaan, vaan asiat menevät jouhevasti eteenpäin. Suurin osa pulmista voidaan ehkäistä ennalta. 

Koulupsykologi- ja kuraattoritoiminta alkoi Lahdessa 60-luvun puolivälissä, ja Helsinki seurasi pian perässä. Nykyään oppilashuollon palveluita on saatavilla jokaisessa Helsinkiläisessä koulussa. Perusopetuksen puolella työskentelee yksi koulukuraattori hieman alle kahdeksaasataa oppilasta kohti. Yksi koulupsykologi työskentelee hieman yli 800 oppilasta kohti. 

Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten kokema pahoinvointi vaihtelee vuosittain, mutta tietyt ongelmat ovat aika vakioita. Esimerkiksi vakavia psyykkisiä häiriöitä on kuitenkin aika vähän, mutta masennusta ja väsymystä huolestuttavan paljon. Jotkut asiat muuttuvat aikaa myöten. Esimerkiksi huumekokeilujen määrä on vähän lisääntymään päin. Toisaalta edistystäkin tapahtuu. Esimerkiksi koulukiusaamisen määrä on saatu reippaaseen laskuun, kiitos uusien sosiaalisia taitoja kehittävien ohjelmien. 

Se. mikä muuttuu on yhteiskunta. Työelämässä vaaditaan aina vaan enemmän osaamista, ja koulujen on vastattava tähän haasteeseen. Tämä johtaa siihen, että lasten on oltava hyvässä kunnossa ja motivaation kohdallaan, mieli pärjätä ensin koulussa ja sitten työelämässä. Ihmekös tuo, että oppilashuollon palveluille on kova kysyntä. 

Vanhemmat ja lapset itse miettivät joskus, olisiko syytä mennä koulupsykologin tai koulukuraattorin vastaanotolle. On hyvä, että asiaa tuumaillaan, ettei tule tehtyä hätiköityjä päätöksiä. Kyse ei kuitenkaan ole samanlaisesta kevyestä jutustelusta, mitä harrastetaan vaikkapa kavereitten kanssa.

Toisaalta ei ole niin isoa ongelmaa, ettei siihen jotain apua löydettäisi. Eikä niin pientä ongelmaa, ettei sitä kannattaisi puhua kuuntelevalle, ymmärtävälle aikuiselle.

 Toisin kuin ennen luultiin, oppilashuolto ei ole mitään salatiedettä, eivätkä oppilashuollon työntekijät osaa lukea kenenkään ajatuksia. Sen sijaan kyky pitää salaisuuksia on tärkeää. Jos lapsi tai nuori ei voi luottaa siihen että keskustellut asiat pysyvät luottamuksellisina, on koko toiminnalta pohja pois. Niinpä oppilashuollon työntekijäksi ei pääsekään kuka tahansa. Vaaditaan soveltuvaa koulutusta ja sopivaa persoonallisuutta. Pitää olla kiinnostunut ihmisistä, mutta pitää osata säilyttää salaisuudet.

 
Vesa Nevalainen
Oppilashuollon päällikkö

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s