Koulujen juhlaperinteessä vaalitaan yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta

Joulu lähestyy. Sen huomaa myös hallinnon virkanainen, kun toimittaja soittaa ja kysyy, miten helsinkiläisissä kouluissa vietetään joulujuhlaa. Melkein voisi sanoa, että oma joulun odotus alkaa vasta näiden tiedustelujen myötä.

Kouluilla oma tahto juhlien luomisessa

Pääkaupunkiseudun kunnat eivät anna kouluille yksityiskohtaisia ohjeita juhlien järjestämisestä. Kouluilla on oma tahto ja itsenäinen harkinta koulun juhlien luomisessa. Hyvä näin!

Juhlat itsessään ovat osa perusopetuksen sivistävää, rikastavaa opetus-kasvatustehtävää.  Joulujuhlat koulun arjen opetuksen keskellä kietovat itsensä tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, demokratiaa kunnioittaviin silkkeihin monen erilaisen kulttuurin keskellä. Joulujuhlan tehtävä ei ole kertoa totuutta siitä, miten asiat ovat ja miten elämästä tulisi ajatella! Juhlaa rakennetaan yhteisönä yhdessä jaettavaksi kokemukseksi näihin silkkeihin kietoutuneena.

Perinteinen ei ole pahasta

Juhlia siis järjestetään ja niitä tuleekin järjestää osana perusopetusta.  Entäs sitten, kun joulujuhlassa on näitä uskonnollisia aineksia?

Tontut, enkelit, seimet ja virret vilahtelevat helsinkiläiskoulujenkin joulujuhlissa.  Joulujuhliin voi sisältyä uskonnollista ainesta osana suomalaista perinnettä ja yleissivistystä. Valtakunnallisesti on linjattu, että jouluevankeliumin ja Enkeli taivaan -virren lurauttaminen on osa kansallista perinnettä, jota koulussa saa opettaa. Kuten muissakin juhlissa, koulu suunnittelee joulujuhlan kokonaisuutena. Tätä kokonaisuutta vasten koulu arvioi, millainen tehtävä jouluevankeliumilla on juhlassa yhtenä länsimaisen perinteen symbolina.

Mikäli pappi liperit kaulassa juhlassa loihii lausumaan syntyjä syviä, ollaan jo uskonnollisessa juhlassa. Usein tätä saattaa tapahtua joulukirkossa, josta oppilaille ja perheille on tiedotettu jo syyslukukauden alussa.  Elämänkatsomustiedon tai muun uskonnon opetuksen valinneille järjestetään tuolloin muuta toimintaa.

Helsinkiläiskouluissa ovat vuosien saatossa seikkailleet joulupukki porotokkineen, keijut ja enkelit ja Jeesus. Oppilaat ovat kertoneet oman perheensä jouluperinteistä.  Ihanaa, että oppilaat saavat osallistua juhlan luomiseen!

Joulujuhla on voitu rakentaa vuosittain vaihtuvan teeman ympärille kuten lumihiutale. On myös joulujuhlia, joista on puhdistettu kaikki kristillisiin symboleihin viittaava. Miten se tehdään, onkin jo aika taitava temppu!

Eri katsomusten ja perinteiden tuntemus
on tärkeä osa yleissivistystä

Joulu Jeesuksen syntymäjuhlana on nuori juhla noin 200-luvulta jälkeen ajanlaskun. Se on voinut muotoutua myös kristillisenä vastapainona pakanalliselle aurinkojuhlalle, joka juhli Aioin-jumalan syntymää neitsytjumalatar Koresta Egyptissä. Kristittyjen joulu syrjäytti 300 – luvulla Roomassa meluisin menoin vietetyn ”pakanallisen” saturnaliajuhlan ja auringon palvonnan Voittamattoman Auringon päivän. Pohjolan perinteissä joulu kiilasi talvipäivän seisauksen aikaan vietetyn jul-juhlan. Pohjoisen kaamoksen näkökulmasta joulujuhlassa on monta tervetullutta valoisaa ikkunaa!

Juhlan tehtävä on yhdistää, ei erottaa. Onpa käynyt niinkin, että maahanmuuttajataustaisen perheen vanhemmat ovat kokeneet perinteisen juhlan virsineen ja se jouluevankeliumineineen yleissivistävänä juhlana ja yhtenä suomalaisen perinteen kuvana.

Strömbergin koulu Pitäjänmäellä on yksi Helsingin monikulttuurisista kouluista, siellä on yli 20 kansallisuuden oppilaita. Tämän lukukauden syksyllä koulussa järjestettiin hieno Ramadanin päätösjuhla Monikulttuurinen juhlavuosi – teeman alla. Koulussa tullaan viettämään lukuvuoden kuluessa joulua, pääsiäistä, vappua eri katsomuksellisten perinteiden vinkkelistä. Kaikki osallistuvat avoimin sydämin.

Joulupukin kirjeeseen Korvatunturille voisin kirjoittaa, että hienosti on helsinkiläiskoulujen itseluottamus ja osaaminen interkulttuurisissa asioissa syventynyt vuosien varrella. Että kyllä on kilttejä kouluja Helsingissä. Eri katsomusten ja perinteiden tuntemus on tärkeä osa yleissivistystä. Yleissivistystä on myös ymmärrys siitä, että kaikki eivät juhli joulua. Kun suomalaista koulujuhlaperinnettä vaalitaan ja kehitetään, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus ovat päällimmäisenä mielessä.

Juhlat ja niihin liittyvät rituaalit kytkeytyvät ihmisyytemme syviin tuntoihin siitä, mikä on oikein ja väärin, mikä on puhdasta ja epäpuhdasta, onko pyhää, mitä se on. Tästä näkökulmasta kaikki ne tunteet, jotka nousevat pintaan joulujuhlan merkityksestä keskusteltaessa, kertovat inhimillisestä ihmisestä, joka on kosketuksissa elämän ja olemassaolon kysymyksiin.

Ja se joululoma!

Eikä se joulujuhlan jälkeen alkava joululoma ole suinkaan mitätön seikkailu.
Hyvää  Joulujuhlaa  avoimin sydämin ennen ansaittua joululomaa!

Tuulia Tikkanen
opetuskonsultti
perusopetuslinja

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s