Onko lähikoulu lähin koulu – vai jokin muu koulu?

Monessa perheessä pohditaan ensi syksyä ja lapsen koulupaikkaa. Kaikki vanhemmat ja huoltajat haluavat lapselleen parasta, joka on ymmärrettävää. Kouluvalinta on merkittävä asia lapsen elämässä, mutta korostuuko se joskus liikaa? Toteuttaako huoltaja joskus lapsensa kautta omia haaveitaan? Huoltaja on haasteellisessa roolissa.

Kun perhe muuttaa uudelle alueelle, sijaitsevat koulut usein kohtuullisen matkan päässä. Tämä helpottaa perheen arkea, kun lapsi pystyy kulkemaan pienestä pitäen koulumatkat itsenäisesti. Koulut sijaitsevat meillä varsin lähekkäin. Kolmen kilometrin kävelymatkalla voi ohittaa jopa 2-3 koulua.

Jokaisella koululla on yleensä oma oppilaaksiottoalue. Lähikouluun hakevien oppilaiden määrät lasketaan tällä alueella asuvista lapsista. Käytännössä voi olla niin, että naapurikouluun on lyhyempi matka, tai lapsi on ollut päiväkodissa, josta suurin osa lapsen kavereista menee siihen naapurikouluun. Ylemmillä luokilla myös lapsen kaveripiirin valinnat vaikuttavat – harva vanhempi halua irrottaa lastaan väkisin omista kavereistaan. Tällöin huoltajat voivat valita naapurikoulun, ja rehtori ottaa lapsen oppilaaksi ns. toissijaisessa oppilaaksiotossa, jos koulussa on tilaa. Tämä on mahdollista Helsingissä. Tällöin koulua ei aseteta toisen edelle siksi, että se olisi parempi kuin toinen koulu, vaan muut syyt painavat koulun valinnassa.

Helsingissä on Suomen monipuolisen koulutustarjonta myös perusopetuksessa. Helsingissä sijaitsee kaupungin koulujen lisäksi 14 ns. yksityistä sopimuskoulua, joista suurimmalla osalla on oma oppilaaksiottoalue kaupungin koulujen tapaan eli ne toimivat lähikouluina omilla alueillaan. Tämän lisäksi Helsingissä on muutakin koulutustarjontaa yksityisten ja valtion koulujen kautta. Näitä kouluja on Helsingissä kaikkiaan 13. Suurin ryhmä on ns. kielikoulut.

Kielikouluilla ei ole omaa oppilaaksiottoaluetta vaan oppilaat otetaan kouluun muilla kriteereillä. Jos perhe muuttaa tällaisen koulun lähistölle ja lapsi käy maantieteellisesti lähintä koulua, niin koulu ei ole kuitenkaan oppilaan lähikoulu. Tällöin yksityisen koulun lähellä oleva lähikoulu menettää tilastollisesti yhden lähikouluun tulevan oppilaan – ja koulun lähikouluprosentit laskevat. Mielestäni tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lähikoulu olisi huono tai ei-vetovoimainen. Monesti huoltajat eivät ole edes ajatelleet lähikoulua lapsensa tulevaksi kouluksi, vaan lähellä sijaitsevaa kielikoulua.

Lapsen aloittaessa koulun jotkut huoltajat pohtivat kielivalintoja, vaikka kieli valitaan vasta kolmannelta luokalta. Perheet eivät välttämättä halua, että lapsi joutuisi vaihtamaan 1. luokalta koulua. Niinpä jolloin lapselle haetaan koulupaikkaa lähistöllä olevasta koulusta, jossa tarjotaan ensimmäisenä vieraana kielenä jokin muu kuin englannin kieli.

Helsingin kaupungin koulut tarjoavat Suomen monipuolisimman kielitarjonnan. A-kielenä eli ensimmäisenä vieraana kielenä voi opiskella englannin lisäksi ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää ja kiinaa. Koska jokaisessa koulussa ei voida tarjota kaikkia vaan ne vaihtelevat kouluittain. Tämä on osalle syy valita muu kuin lähikoulu joko 1 luokalta tai 3. luokalla. – Ja taas lähikoulun valitsijoiden määrä laskee.

Helsingin monipuolinen tarjonta valinnaisuudessa varsinkin 7. luokalta lähtien on herättänyt keskusteluja puolesta ja vastaan. Opetuslautakunta on päättänyt, että 7. -luokkalaisista 30% koko kaupungin tasolla, voidaan valita painotetun opetuksen luokille, joihin pyritään soveltuvuuskokeella. Tällä hetkellä painotetussa opetuksessa opiskelee vähemmän oppilaita. Myös painotetussa opetuksessa monipuolinen tarjonta on Helsingin rikkaus. Perheet voivat valita yhdessä lapsensa kanssa lasta opiskeluun motivoivia aineita, joissa omia taitoja voi syventää.

Joidenkin huoltajien kouluvalintaan vaikuttaa ratkaisevasti koulun maine. Maine on monimutkainen käsite, sillä on vaikeaa sanoa, mitkä kaikki tekijät siihen vaikuttavat. Voidaan esimerkiksi kysyä, kuinka kauan jokin yksittäinen tapahtuma vaikuttaa koulun maineeseen alueen asukkaiden puheissa ja käyttäytymisessä. Jos epäilee lähikoulun toimintaa, niin kannattaa ottaa itse selvää asiasta. Rehtorit ottavat mielellään huoltajia käymään koulussa, kun käynnit sovitaan etukäteen. Moni huoltaja on tällaisten tutustumiskäyntien jälkeen huomannut omat ennakkokäsityksensä vääriksi ja yllättynyt positiivisesti. Koulussa on ollut rauhallista, siellä on hyvä työrauha, oppilaat ovat vaikuttaneet kohteliailta.

Lähikoulu on lapsen kannalta paras koulu. Kannattaa tutustua Helsingin monipuoliseen kouluverkkoon, ja kuunnella myös oman lapsensa mielipidettä. Usein paras koulu on oman oppilaaksiottoalueen koulu.

Outi Salo
Perusopetuslinjan johtaja
Helsingin opetusvirasto

Mainokset

Opettajaksi Helsinkiin

Opettaja on arvostuksensa ansainnut

Suomessa on viime vuosina totuttu siihen, että koulutusjärjestelmäämme kehutaan maailmalla. Olemme olleet koko 2000-luvun kärkimaita OECD:n perusopetuksen laatua mittaavissa PISA-tutkimuksissa.

Ulkomaisissa medioissa on keskusteltu paljon siitä, mihin Suomen menestys perustuu. Viimeksi tästä aiheesta kirjoitti The Times –lehti. Vapaasti käännettynä 14.1.2012 julkaistussa artikkelissa todetaan mm. seuraavaa:

”Kaikkein tärkein koulun menestykseen vaikuttava tekijä on henkilöstö. Lasten ei pidä maksaa kovaa hintaa siitä, että koulussa on huonot opettajat.

On monia syitä, miksi Englanti voi kadehtia Suomea. Opettajakunnan osaaminen on yksi niistä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän erinomaisuus perustuu ennen kaikkea henkilöstön hyvään osaamiseen. Englannissakin koulutusjärjestelmän viimeaikainen hyvä kehitys pohjautuu ennen kaikkea opettajakunnan osaamisen kehitykseen.”

Opettajan ammattia on aina arvostettu Suomessa. PISA-menestys osoittaa sen, että arvostus on ansaittua. Laadukas koulutusjärjestelmä on yksi keskeisimpiä Suomen menestystekijöitä, ja se on mahdollista vain osaavan, innostuneen ja työhönsä sitoutuneen opettajakunnan ansiosta.

Helsinki on Suomen ”näyteikkuna” maailmalle. Kouluissamme ja oppilaitoksissamme käy vuosittain satoja ulkomaisia vierailijoita tutustumassa suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja perehtymään erityisesti siihen, millaista on opettajan työ Suomessa. Henkilöstömme saa paljon hyvää palautetta osaamisestaan ja taidostaan ottaa huomioon koulutyössä erilaiset oppijat.

Helsingissä on vuosittain haussa satoja opettajan vakinaisia ja määräaikaisia tehtäviä. Tarjolla on monipuolista työtä ja mahdollisuus kehittyä uralla. Hakuaika vakinaisiin opettajan virkoihin on juuri alkanut, ja jatkuu aina 2.2.2012 saakka. Myöhemmin keväällä, huhti-toukokuussa, tulevat hakuun määräaikaiset opettajan tehtävät. Vuosittain meillä on haussa myös useita rehtorin vakinaisia ja määräaikaisia virkoja.

Tule mukaan osaavaan joukkoomme kehittämään opetusta Helsingin peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa! Tietoa avoinna olevista tehtävistä ja hakuinfoa löytyy osoitteesta http://www.helsinkirekry.fi.

Tietoa Helsingin opetusvirastossa avoinna olevista tehtävistä ja henkilöstörekrytoinnista saa myös opetusviraston osastolta Educa-messuilla 27.-28.1.2012 Helsingin messukeskuksessa. Tervetuloa kysymään lisää nyt haussa olevista opettajan tehtävistä!

Tarja Malmivirta
Henkilöstöpäällikkö
Helsingin opetusvirasto