Jopolla maailmalle

”Ovet paukkuen haukkuen poistuu paikalta poika ku täynnä on polla ja vastauksii nolla.
Eihän siit tuu mitään olla koko ajan hunningolla…
Jos osaa puhuu, osaa laulaa.
Jos osaa kävellä, osaa tanssii.
Jos osaa seistä, osaa myös istuu hiljaa aloilla nii ja oppii”
(Jätkäjätkät: Suuri maailma)

”Jokainen ihminen oppii omalla tavallaan ja jokainen meistä oppii myös muualla kuin koulurakennuksessa oppitunneilla… Ajatuksena JOPOssa on että nuoret oppivat työpaikoilla näkemään sen, että niintä tärkeitä asioita mitä koulussa opetetaan tarvitaan myös oikeassa elämässä.” (JOPO-opettaja Kari Rajaorko).

JOPO- luokassa 7.-9. luokkien oppilaat voivat käydä koulua toiminta- ja työelämäpainotteisesti. Opetuksen toimintatavat ja opetusmenetelmät vastaavat oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Tavoitteena on tukea oppilaan omaa elämänhallintaa ja vahvistaa hänen jatkokoulutusmahdollisuuksiaan.

JOPO-toiminnassa opiskellaan koulutiloissa, työpaikoilla, muissa toimintapaikoissa sekä opinto- ja tutustumiskäynneillä. Tavoitteena on vähentää peruskoulu keskeyttämisiä ja ehkäistä syrjäytymistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”Oppii työaikojen noudattamista ja hygieniaa…tääl ei ainakaa voi laiskotella…ain on joitan uutta… Pienest asti tykänny tehä ruokaa ja tää on tavallaan mun intohimo.” (JOPO-oppilas Niko Mendolin)

JOPO-oppilas suorittaa osan peruskouluopinnoistaan työpaikoilla. Tarkoituksena on perehdyttää oppilas työelämään sekä auttaa häntä löytämään itselleen sopiva ammattiala tai koulutusvaihtoehto peruskoulun jälkeen. Työpaikkajaksolla on myös kouluaineisiin tai työpaikkaan liittyviä tehtäviä, joista oppilas huolehtii itse.

”No pitää sitoutuu siihen et tekee kaiken hyvin…eihän tääl mikään onnistu, jos ei haluu käydä kouluu ja ei haluu käydä töis…jos on motivaatioo, nisit menee hyvin.” (JOPO-oppilas Niko Mendolin).

JOPO-opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan itseluottamusta, oma-aloitteisuutta ja vastuuntuntoa sekä sosiaalisia taitoja. Toiminnan kautta pyritään vahvistamaan oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Toiminnassa korostuukin moniammatillinen yhteistyö.

JOPO-luokan aikuiset toimivat tiiviissä yhteistyössä oppilaan vanhempien kanssa. Opettajan lisäksi luokassa työskentelee nuoriso-ohjaaja, jonka tehtävät keskittyvät nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, työpaikkojen järjestämiseen ja ulkopuolisten oppimisympäristöjen kartoittamiseen.

” Tää JOPO sopii mulle täydellisesti, et mun on paljo helpompi keskittyy pienessä luokassa ja itsenäisesti.” (JOPO-oppilas Jukka Rajamäki).

JOPO- opetus järjestetään kymmenen oppilaan ryhmässä. Helsingin JOPO- luokat sijaitsevat Arabian peruskoulussa, Alppilan, Vesalan ja Tehtaanpuiston yläasteen kouluissa. Jokaisessa koulussa on kaksi JOPO- luokkaa, jokaisessa työskentelee kaksi erityisluokanopettajaa ja nuoriso-ohjaaja.

Lainaukset ovat JOPO:n uudelta esittelyvideolta.
Linkki löytyy sivuilta www.edu.hel.fi/jopo.


Tehtaanpuiston yläasteen JOPO- opettajat
Outi Lindholm ja Ansa Savolainen

Kun oppilaita kuunnellaan, syntyy aidosti nuorten näköistä toimintaa

Nuorissa on käsittämätöntä voimaa ja energiaa, hyvää meininkiä, joka vie mukanaan. Ideoita pursuaa ja intoa riittää. Kun oppilaita kuunnellaan ja ideoiden toteutusta tuetaan, voi syntyä jotain aitoa, nuorten näköistä toimintaa. Parhaimmillaan se luo ainutlaatuisen, yhteisöllisen ja osallistuvan toimintakulttuurin, joka tukee yhteisön voimavaroja ja nostaa yksilöissä esille heidän vahvuuksiaan.

Koulun käytävillä kajahtaa soimaan Röllin Roskanheittäjät -kappale, joukko eläinpukuihin pukeutuneita ympäristöryhmäläisiä herättää huomion kyltteihin kirjoitetuilla iskulauseillaan. Plakaateissa kehotetaan kävelemään, pyöräilemään ja suosimaan joukkoliikennettä. Sydämen muotoisissa pahveissa muistutetaan isoin kirjaimin muistamaan ystävää ja kohtelemaan koiria niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan.

Käynnissä on koulun ympäristöryhmän mielenosoitus, jonka tarkoituksena on tiedottaa kouluyhteisöä ryhmän jäsenille tärkeistä asioista. Oppilaat ovat valinneet höysteeksi huumoria, jotta heidän tempaukseen suhtauduttaisiin ilolla. Ryhmäläisiä jännittää mutta huomaan, kuinka he nauttivat. Käytävillä yllätykseen suhtaudutaan huvittuneena ja kiinnostuneena; muut oppilaat tutkivat tarkkaan, mitä kylteissä lukee. Nuoret ovat tyytyväisen oloisia, kun välitunnilla soi musiikki.

Tukioppilaat tuovat iloa koulun arkeen

Ympäristöryhmä on yksi osallisuusryhmistämme. Koulussamme toimii lisäksi erittäin aktiivinen tukioppilasporukka, joka myös järjestää arkeen erilaisia tempauksia ja tapahtumia. Ne ovat oppilaiden näköisiä ja innostavat yleensä koko koulun toimimaan.

Tukioppilastoiminnan merkitys on kiistaton. Peruskouluissa toimiva tukijärjestelmä perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilaina toimivat nuoret ovat tavallisia, vapaaehtoisia oppilaita, jotka haluavat toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Toiminta pursuaa iloa, joka välittyy kaikille yhteisön jäsenille.

Ystävänpäivänä tukioppilaat jakoivat välitunneilla itse askartelemiaan pahvisia sydämiä kaikille halukkaille. Ideana oli kerätä nimiä omaan sydämeensä. Nimen sai aina, kun halasi jotakuta. Eniten halauksia saaneet palkittiin makealla.

Ystävänpäivä–tempauksella on pitkä perinne koulussamme – sitä odotetaan aina innolla. Vaikka kaikki oppilaat eivät toimintaan osallistu, huomaan monen seuraavan ”halirallia” hymyssä suin. Myös Väriviikko ja Halloween–juhla ovat tapahtumakalenterin kohokohtia.

Väriviikolla oppilaat pukeutuvat ennalta sovittuihin väreihin. Ideana on kilpailla luokkien kesken väreihin pukeutumisessa koko viikon ajan. Tukioppilaat seuraavat ja tarkastavat päivittäin kaikkien luokkien väreihin pukeutumisprosentin. Lisäksi he myös käsikirjoittavat ja toteuttavat lähes itsenäisesti Väriviikon päätteeksi hulvattoman Halloween–juhlan koulun mediatiimin kanssa. Show onkin erityinen, koska sen sisältö on täysin oppilaiden itse kehittämä.

Nuoret tarvitsevat onnistumisen kokemuksia

Yksi ehkä tärkeimmistä tukioppilastehtävistä ajoittuu syyslukukauden alkuun, kun uudet 7. -luokkalaiset aloittavat yläkoulussa. Koulussamme ymmärretään uusien oppilaiden ryhmäytymisen tärkeys, ja siksi siihen panostetaan. Ensimmäisen viikon aikana tukioppilaat leikittävät 7. -luokkalaisia ja ohjaavat erilaisia aktiviteetteja vahvistaakseen me-henkeä. Tämän lisäksi uusille yläkoululaisille järjestetään yökoulu Nuuksiossa, johon osallistuvat tukioppilaat, tukioppilasohjaajat ja luokanvalvojat. Tukioppilaat jatkavat me-hengen tukemista ja myös meillä aikuisilla on aikaa tutustua oppilaisiin paremmin.

Lukuvuoden aikana tukioppilaat ovat myös mukana koulun erilaisissa edustustehtävissä: he esittelevät koulua ja sen toimintaa vanhempainilloissa ja muissa vierailijatapaamisissa. Olemalla esimerkkinä muille yhteistyökumppanuudesta, tukioppilaat voivat parhaimmillaan edistää myös työtoveruutta oppilaiden ja opettajien välillä.

Toiminnan tavoitteena on rakentaa kouluyhteisöstä yhteinen toiminta-areena, jossa kaikki toimijat ovat tasavertaisia. Tyyliviikko, joka syntyi erään oppilaan ehdotuksena, on mainio esimerkki avoimesta vuoropuhelusta nuorten ja aikuisten välillä. Se on muunnelma edellä mainitusta väriviikosta. Tyyliviikolla värit ovat vaihtuneet erilaisiin tyyleihin. Voitte vain kuvitella, kuinka hauskaa oppilailla ja opettajilla on yhdessä, kun eräänä maanantaina suurin osa on pukeutunut 60–luvun ja hippityylin hengessä.

Yhteisöpedagogina ja osallisuusryhmien ohjaajana olen vakuuttunut siitä, että kun nuori saa vaikuttaa omaan lähiyhteisöönsä, se lisää sitoutumista yhteisön toimintaperiaatteisiin ja tukee koulunkäyntiä. Nuorille on tärkeää ryhmään kuuluminen. Toiminnan lomassa itsetuntemus vahvistuu, kun nuoret saavat onnistumisen kokemuksia. Parasta tässä kaikessa on se, että ne oppilaat jotka eivät ehkä muuten pääse esille, voivat näyttää kykynsä. Vaikka oppilas suoriutuisi heikosti oppiaineissa, hän voi löytää vapaaehtoisessa toiminnassa itsestään uusia puolia ja kasvaa aktiiviseksi toimijaksi omassa yhteisössään.

Kuva: Pertti NisonenLeni Pennanen
Yhteisöpedagogi
Pitäjänmäen peruskoulu

Pitäjänmäen peruskoulun tapahtumablogi http://pitpk.blogspot.com/