Opinpolun alku – mitä ikätasoisuus tarkoittaa koulunsa aloittavilla oppilailla

Siirtyminen päiväkodista kouluun on iso muutos sekä lapselle että vanhemmille. Lapsi odottaa yleensä innolla koulun alkamista ja kaikkea siihen liittyvää, kuten lukemaan oppimista. Aina kaikki ei suju odotetusti. Jos lapsen koulunkäynnissä ilmenee erityisiä haasteita ensimmäisinä kouluvuosina, vanhemmat saattavat kuulla puhuttavan, että lapsi ei toimi ryhmässä ikätasoisesti.

Mitä ikätasoisuus koulutulokkaalla tarkoittaa? Pohdimme tätä niiden taitojen kautta, joita koulunsa aloittava lapsi tarvitsee. On kuitenkin muistettava, että lapsen kehitys on aina yksilöllistä ja jokainen kehittyy omassa tahdissaan.

Näkökulmia koulutulokkaan ikätasoisuuteen

  • Lapsi joutuu harjoittelemaan yhä enemmän paikallaan oloa ja hiljaista työskentelyä. Hänen keskittymiskykynsä on kuitenkin vielä rajallinen. Jaksaminen, aktiivisuus ja vireys koko koulupäivän ajan voi olla haasteellista monelle pienelle koululaiselle.
  • Hienomotoriset taidot vaativat harjoitusta kirja-vihkotyöskentelyä varten.
  • Lapsen ajattelu on hyvin konkreettista ja mielikuvien joustava käyttö on vielä vähäistä. Ajatteluun liittyy vielä paljon maagisuutta, kuten elottomien asioiden elollistamista. Kokemus omien tunteiden ja tekojen voimakkuudesta ja niiden seurauksista voi saada todellista isomman merkityksen, esimerkiksi ”opettaja sairastui, kun puhuin hänelle rumasti”.
  • 6-8-vuotiaalle on tärkeää miellyttää aikuisia. Hän haluaa olla hyvä, kiltti, ahkera ja avulias. Lapsi tarvitsee paljon kiitosta toiminnastaan.
  • Lapsen minäkuva on yleensä hyvin myönteinen, jopa korostuneesti; hän uskoo vankasti omiin taitoihinsa ja voimiinsa, jopa liioittelee niitä. Tätä voi hyödyntää voimavarana koulun arjessa.
  • Koululainen toimii ryhmässä. Ryhmä- ja kaveritaidot ovatkin koululaisen tärkeimpiä taitoja ja niiden harjoittelu on yksi ensimmäisten kouluvuosien keskeisistä tavoitteista. Pikkulapset ovat luonnostaan itsekeskeisiä, ja toisen asemaan asettumista vasta harjoitellaan aikuisen mallin ja sanoittamisen avulla. Empatiakykyä sekä kaveri- ja ryhmätaitoja opitaan pikku hiljaa vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
  • 1-2 -luokkalainen lapsi suhtautuu sääntöihin ja sopimuksiin hyvin konkreettisesti. Lapsen on vaikeaa ymmärtää säännöistä poikkeamista tai niiden muuttumista. Aikuisten johdonmukaisuus on tärkeää pienelle koululaiselle.
  • Lapset vertailevat itseään koulutovereihinsa. Mikäli lapsi kokee pärjäävänsä toistuvasti heikommin kuin muut, se aiheuttaa väistämättä hänessä alemmuuden sekä huonommuuden tunteita. Onkin tärkeää kilpailun sijaan korostaa lasten ainutlaatuisuutta ja kunkin omia vahvuuksia.

Yleisesti on hyvä pitää mielessä, että ensimmäisinä kouluvuosina tulee korostaa lapsen perustaitojen harjoittelua, leikillisyyttä ja toiminnallisuutta osana päivittäistä koulutyötä sekä myös koulun jälkeen. Lisäksi koululaisen päivään ja iltaan on tärkeää mahtua riittävästi aikaa rauhoittumiseen, lepäämiseen, leikkiin ja ulkoiluun. Lapsi tarvitsee selkeät rajat aikuiselta. Ennakointi ja rutiinit tukevat häntä rakentavaan toimintaan.

Myönteisen palautteen merkitys suuri

Suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti lasten ja aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa on paljon kieltämistä, kehottamista, korjaavan palautteen antamista ja jopa vähättelyä. Hyvään kasvuun lapsi tarvitsee kuitenkin paljon kiittämistä kehumista ja toiminnanohjausta. Myönteisen palautteen merkitys on suuri.

Mielestämme tärkeimmät koulun säännöt, jotka alkuopetusikäisen oppilaan tulisi omaksua, ovat toisten arvostaminen, aikuisen ohjeen mukaan toimiminen ja työrauhan antaminen sekä se ettei ketään saa satuttaa sanoilla tai teoilla. Toisten lasten tai aikuisten toistuva satuttaminen ei kuulu enää kouluikäisen normaaliin kehitykseen, vaan tämä on hälyttävä merkki lapsen tuen tarpeesta.

Tässä blogissa nostimme muutamia näkökulmia koulun aloittavan lapsen ikätasoisuuteen liittyen. Mikäli aihe kiinnostaa sinua laajemmin, koulumme kotisivuilta löytyy linkki aiheesta kirjoittamaamme artikkeliin (pdf).

Mukavaa kevättä toivottavat

Piia Ruutu ja Salla Koskela Sophie Mannerheimin koulusta

Kirjoittajat työskentelevät Sophie Mannerheimin koulussa, joka on sairaalakoulu. Koulussa toimii esi- ja alkuopetusikäisten oppilaiden ns. ”taitoryhmä”, jossa ”taitolaiset” harjoittelevat erilaisia koululaisen perustaitoja ja etenevät omassa tahdissaan kohti ikätasoista koululaisuutta.

Nuoret mukaan visualisoimaan tietoa kaupungista

 

Tiedon visualisoinnista on kasvanut viimeisten parin vuoden aikana todellinen buumi. Polkua ovat raivanneet ammattimaiset tai muuten vain asiaan vihkiytyneet datamuotoilijat, joilla on tekniset valmiudet muuttaa suuria tietomassoja mitä ihmeellisimmiksi liikkuviksi tai moniulotteisiksi esityksiksi. Näin on havainnollistettu esimerkiksi Helsingissä yhden päivän aikana liikkuva joukkoliikenne tai pääkaupunkiseudun väestökehitys vuoteen 2021 asti.

Ilmiön suosiota on auttanut se, että viranomaiset ovat tuoneet viime aikoina paljon dataa avoimesti saataville ja konekäytettävään muotoon. Helsingissä tätä varten on perustettu HRI-verkkopalvelu, jonka kehittämiseen tietokeskuskin on aktiivisesti osallistunut. Avoimesta tiedosta innostuneena myös media on lähtenyt tekemään datajournalismia, ja etenkin suuret kansainväliset sanomalehdet julkaisevat nyt lähes päivittäin jonkinlaista infografiikkaa uutistensa kyljessä. Muun muassa puolustusmenoja on kuvattu erikokoisten tyyliteltyjen sotilasfiguurien avulla ja kalansyönnin eettisyyttä merenä, jossa eri lajit uiskentelevat.

Visualisoinnit ovatkin ehkä parhaimmillaan niin yksinkertaisia, että niistä näkee ensi silmäyksellä jonkin tiedon joka pysäyttää miettimään, esimerkiksi hämmästyttävän kokoeron kahden asian tai luvun välillä. Pylväs- ja piirakkakaavioilla on toki edelleen paikkansa tieteellisissä julkaisuissa, mutta maailma on täynnä muitakin kuvia ja kuvioita, joilla tilasto- ja muuta tietoa voidaan esittää. Kuva voi olla myös liikkuvaa, mikä auttaa erityisesti havainnollistamaan jonkin ilmiön kehitystä ajassa.

Tietokeskuksessa avattiin helmikuun lopulla WDC-hankkeena peruskoulu- ja lukioikäisille suunnattu tiedon visualisointikilpailu, jossa haetaan luovia tapoja esittää tietoa omasta elinympäristöstä. Miltä oma asuinalue näyttää vaikkapa kaupunkitilastojen valossa: paljonko siellä on tietynikäisiä nuoria, puistoalueita, ravintoloita ja kahviloita tai uimarantoja? Miten se eroaa jostakin muusta alueesta? Voisiko jonkin tällaisen tiedon esittää piirtämällä, maalaamalla tai videokuvaamalla, perinteisten Excel-kaavioiden sijaan?

Kilpailutyö voi pohjautua myös itse kerättyyn pieneen ”tietoaineistoon” kuten tämä visualisointi puistolalaisen seiskaluokan lempimusiikista ja hiustyyleistä. Siinä luokkahuone näyttäytyy kuin omatekoisena karttana, johon suosikki-ilmiöt ja tyylit sijoittuvat. Miltä koko koulu tai laajempi alue näyttäisi tällä tavoin havainnollistettuna? Vain mielikuvitus on rajana, kun omaa lähiympäristöä aletaan katsoa tiedon visualisoijan silmin.

Kilpailuaikaa on 30.4.2012 saakka ja kilpailutyöt ladataan Open Helsinki -verkkosivustolle. Sieltä löytyy vinkkejä tietosisällöistä, joita visualisoinneissa voi käyttää, ja myös tietokeskuksesta saa apua sellaisten hakemiseen. Onpa kilpailussa luvassa myös palkintoja!

Toivomme, että mahdollisimman monet tämän blogin lukijat ehtisivät vielä mukaan innostamaan nuorta kohderyhmää tarttumaan toimeen ja kertoisitte myös kilpailusta eri foorumeilla, joilla liikutte. Nyt haetaan hienoja ideoita, jotka voidaan toteuttaa yhtä hyvin lyijykynällä kuin nykyaikaisemmalla tekniikalla. Hyvät ideat ratkaisevat!

Timo Cantell, tutkimuspäällikkö
Teemu Vass, projektisuunnittelija
Helsingin kaupungin tietokeskus
www.hel.fi/tietokeskus
www.facebook.com/helsinginkaupungintietokeskus