Lukiokampukset tulevat – mikä muuttuu?

Lukiokoulutusta tulisi ravistella monen asian suhteen. Tuntijakoon halutaan valinnaisuutta ja ylioppilaskirjoitusten rakenteeseen ja muotoon kaivataan uudistaa. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset eivät ole pelkästään uuden välineen käyttöönottoa. Lukiouudistus tapahtuu kuitenkin vasta tulevaisuudessa, ehkä kolmen tai neljän vuoden kuluttua.

Valtakunnallisia uudistuksia odoteltaessa on Helsingin kaupungissa ryhdytty sisäisesti uudistamaan lukiokoulutusta. Lukiokoulutuksen järjestämisestä kampusmallin pohjalta on päätetty ja Stadin eKampus on vauhdilla kehittymässä.

Mitä tarkoittaa, kun lukiokoulutusta kehitetään kampusmallin pohjalta?
Kaupungin 12 lukiota on jaettu kolmeen kampukseen. Alppilan lukio, Helsingin kuvataidelukio, Itäkeskuksen lukio ja Kallion lukio ovat kampus. Etu-Töölön lukio, Ressun lukio, Sibelius-lukio ja Vuosaaren lukio samoin sekä Helsingin luonnontiedelukio, Medialukio, Mäkelänrinteen lukio ja Yhtenäiskoulun lukio.

Kun kampuksia muodostettiin, otettiin huomioon sekä koulujen yksilölliset että alueelliset tarpeet. Nyt, kun kampusten toimintaa suunnitellaan, on kampuskoulujen tehtävä tiivistä yhteistyötä. Olemme tottuneet yhteistyöhön omassa koulussa ainekollegojen kanssa, myös rikkomalla oppiainerajoja. Koulut ovat hankkineet yhteistyökumppaneita ulkomaisista kouluista tai koulumaailman ulkopuolelta. Yhteistyökumppaniksi on harvemmin pyydetty kaupungin toista lukiota.

Uusi kampusmalli mahdollistaa nyt kampuksessa toimiville lukioille yhteistä kurssitarjontaa. Neljä koulua tarjoaa opiskelijoille enemmän valinnaisuutta kuin yksi koulu. Opiskelija voi valita sellaisiakin kursseja, joita ei ole aikaisemmin ollut tarjolla omassa koulussa tai kursseja, joita oma koulu ei enää pysty tarjoamaan valintojen niukkuuden vuoksi. Kampusmalli tuo myös helpotusta esimerkiksi sellaiselle lukion opiskelijalle, joka ei saa omasta koulusta sitä viimeistä pakollista kurssia saadakseen osallistumisoikeuden yo-kirjoituksiin. Juuri sitä kurssia saattaa tarjota joku kolmesta muusta koulusta ja juuri sillä tuntipaikalla joka tuntikiertokaaviossa on laitettu yhteiseksi. Tähän asti nuori on etsinyt puuttuvaa kurssia aikuislukiosta, joka ei varsinaisesti ole tarkoitettu nuorten koulutukseen. Rakenteita uudistamalla kampuslukiot voivat palvella lukiolaisen opintosuunnitelman tekoa huomattavasti aikaisempaa paremmin.

Kampukset alkavat toimia lukuvuoden 2013-2014 alusta. Lukuvuonna 2012-2013 kukin kampus suunnittelee omaa toimintaansa, yhteisiä tuntipaikkoja, ehkä jo yhteisesti rakennettavia kursseja, aineopettajien tai oppilaskunnan hallitusten tapaamisia kampuksittain, mahdollisia yhteisiä veso -koulutusiltapäiviä ym. Pieniä kokeiluja yhteisesti tarjottavista kursseista tehdään jo ensi lukuvuonna. Kampuksista pyritään tekemään mahdollisimman toimivia ja opiskelijoita parhaiten palvelevia kokonaisuuksia.

Tällä hetkellä Stadin eKampus kehittyy lukiokampusten rinnalla. Tulevaisuudessa se tulee mitä suurimmassa määrin palvelemaan kampuslukioita. Stadin eKampus suunnittelee verkkolukion ilmiöpohjaista opetussuunnitelmaa sekä sähköisiä oppimisympäristöjä. Sekä ilmiöpohjainen opetussuunnitelma että sähköiset oppimisympäristöt tulevat tarpeeseen, kun kehitetään yhteistä kurssitarjontaa kampusten välillä. Aina ei välttämättä ehdi matkustaa toiseen lukioon seuraavaksi tunniksi. Sähköisen oppimisympäristön avulla voidaan seurata kauimmaisenkin koulun antamaa opetusta. Verkkokursseja voi käydä ajasta ja paikasta riippumattomina.

Helsingin opetusvirasto on valtakunnallinen edelläkävijä: sekä kampustoiminnan että Stadin eKampuksen käynnistäminen on vaatinut näkemystä ja heittäytymistä johonkin aivan uuteen.

Kampuksia rakennetaan osallistamalla koko kouluyhteisö kehittämistyöhön. Rehtorit, opettajat ja opiskelijat kussakin kampuksessa suunnittelevat ensi lukuvuonna seuraavaa lukuvuotta kampuksen näkökulmasta. Yhdessä tekemällä sekä kaikkia osapuolia kuulemalla on hyvin todennäköistä onnistua. Ehkä muutaman vuoden kuluttua opiskelijat voivat nähdä kampustoiminnan edut, laajan valinnaisuuden ja opiskelijoiden osallisuuden lisääntymisen, huomattavasti säästöjä suuremmiksi.

Helena Helenius-Lamminparras
rehtori, Kallion lukio

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s