Kouluoloja 200 vuoden ajalta

Mietin taannoin, miltä tuntuisi aloittaa koulunkäynti 200 vuotta sitten. Olisinko mennyt ns. lähikouluun vai olisiko taival oppimisen äärelle ollut pidempi? No ehkä vanhempani olisivat tehneet puolestani päätöksen, mutta lukiotason kouluvalintaan minulla olisi ollut enemmän omaa päätösvaltaa.

Kun aloitin koulutieni synnyinpaikkakunnallani, vaihtoehdot olivat seuraavat: ainoalle lähikoululle etäisyys kuusi kilometriä (Kiitos koulutaksikuljetukselle ja viiden kilometrin kyytirajalle!); ainoalle lähiylä-asteelle ja -lukioon etäisyys 28 kilometriä (Kiitos Itä-Hämeen Liikenne ja taksit!). 1800-luvulla ei-helsinkiläiset koululaiset käytännössä joutuivat muuttamaan kotoaan pois nuorina, noin 10–12-vuotiaina, saadakseen ylempää opetusta.

Tosin ei se kuokka vaihtunut kynään nopeasti Helsingissäkään. Ainoastaan papiston ja porvariston lapset (pojat) kävivät triviaalikoulua. Aateliston lapsilla oli kotiopettajat. Lisäksi heidät usein lähetettiin saamaan lisäopetusta ulkomaille. Muun väestönosan opetuksesta huolehdittiin kirkollisissa lukkarikouluissa ja kaupungin köyhäinhoitojohtokunnan organisoimissa alkukouluissa. Niissä saattoi jopa oppia lukemaan. Kirjoitustaito ei ollut rahvaalle edes kovin suotavaa.

Maisema Katajanokalta kohti Pohjoisrannan satamaa. Vasemmalla häämöttää taitekattoinen triviaalikoulu, joka sijaitsi nykyisen valtioneuvoston linnan paikkeilla. Carl Ludvig Engelin maalaus vuodelta 1816, Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat.

Helsingin uusi asema pääkaupunkina sai aikaan nopeita toimenpiteitä rakentamisen, yhteiskunnan hallinnon ja kulttuurielämän alueilla. Alle 4000 asukkaan pikkukylästä tuli hetkessä keskus, jonka oli oltava koko valtakunnanosan johtotähti. Sivistystason laajentaminen ja uusien koulujen perustaminen oli silti vielä kansakoulujen perustamiseen saakka yksityisten lahjoittajien varassa.

Alkulähtökohdat niillä ensimmäisillä 224 kansakoululaislapsilla, jotka lokakuussa 1867 aloittivat Helsingissä opintonsa, olivat kaikkea muuta kuin tasapainoiset ja turvalliset. Huonot sääolosuhteet olivat tuhonneet koko maassa suuren osan kesän vilja- ja perunasadosta. Syyskuusta eteenpäin ihmisiä alkoi kuolla nälkään ja tauteihin tuhansittain. Kerjäläisjoukot vaelsivat Helsingin seudulle apua hakemaan. Vuoden aikana koko maassa heitti henkensä lähes 138 000 ihmistä (v. 2010 kokonaiskuolleisuus Suomessa 51 000).

Sata vuotta sitten kaupungin väestö kasvoi hurjaa tahtia, lapsia syntyi ja uusia kouluja rakennettiin ympäri kaupunkia. Koulurakennusten arkkitehtuuriin ja ”kouluhygieniaan” panostettiin. Kun tuolloin maassamme kuoli vuosittain lähes 9000 ihmistä tuberkuloosiin, olivat olosuhteet luotava sen mukaisiksi, että avarat opetustilat, hyvä sisäilman laatu ja yleinen puhtaustaso olisivat paremmalla tolalla.

Poikia koulussa. August Mannerheimin karikatyyri 1850-luvulta. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat.

Pari vuotta sitten julkaistun tutkimuksen mukaan helsinkiläisten koulutustaso on kehittynyt muun maan tasoa hitaammin. Vuosien 1998–2009 aikana perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä kasvoi Helsingissä 4,5 prosenttiyksikköä, muualla Suomessa 7,6 prosenttiyksikköä. Koulutuserot Helsingin ja muun Suomen välillä ovat kaventuneet lähes tasoihin. Koulutetun väestönosan vuoto pääkaupungista pois on tosiasia. Syitä siihen on tiedossa, mutta ei niistä tässä enempää.

Mutta nyt lopuksi siihen alkuajatukseen: Jos olisin aloittanut koulunkäynnin 200 vuotta sitten, olisin joutunut muuttamaan kotoa pois melko kauaksi. Lähin kaupunki, jossa kotipaikkakunnaltani käsin sai korkeampaa opetusta, oli Hämeenlinna. Ikätovereitani olisi ollut mm. Elias Lönnrot ja olisimme kenties opiskelleet samaan aikaan joko Turussa tai Porvoossa. Siellä sai tuolloin laadukkaampaa opetusta kuin Helsingissä. Turun palon jälkeen olisi ehkä edessä ollut pakkomuutto Helsinkiin ja Aleksanterin yliopistoon.

Olen jälkikäteisrealisti: säätytaustani ja etäisyydet huomioon ottaen olisin luultavimmin jäänyt kuokan varteen.

Sauli Seppälä, museolehtori,
Helsingin kaupunginmuseo

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s