Opiskelijatoiminnan koordinaattorin kuulumisia

Helsingin kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa aloittivat elokuun alussa työnsä opiskelijatoiminnan koordinaattorit. Neljän koordinaattorin ryhmä jalkautui omille työpisteilleen muutaman yhteisen koulutuspäivän jälkeen. Hesotessa ja Helpassa työskentelee kummassakin yksi koordinaattori, Heltechillä koordinaattoreita on kaksi.

Lyhyesti sanottuna opiskelijatoiminnan koordinaattorien tehtävä on tukea opiskelijoiden viihtymistä ja osallisuuden edistämistä. Koska virkanimike on uusi, työtehtävien kenttä määrittyy ja kehittyy pikkuhiljaa tarkemmin. Tarkoituksena on erityisesti olla koordinoimassa ja kehittämässä oppilaskunta- ja tutortoimintaa sekä vertaissovittelua. Myös yhteydenpito kansallisiin ja kansainvälisiin opiskelijajärjestöihin kuuluu osaksi työnkuvaamme.

Omalta osaltani töiden aloittaminen Malmilla Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa on sujunut vaivattomasti ja vastaanotto on ollut lämmin. Ensimmäinen viikko meni taloon tutustuessa ja käytännön asioita hoitaessa. Muun henkilökunnan tuki ja neuvojen antaminen on ollut äärettömän tärkeää. Kaikki koordinaattorit odottavatkin jo innolla oppilaiden tapaamista.

Tarkoituksenamme on kiertää aktiivisesti ryhmiä ja kertoa opiskelijoille siitä, kuinka he voivat omalla panoksellaan edesauttaa osallisuutta ja viihtyvyyttä. Teemme myös tiivistä yhteistyötä oppilaskunnan ohjaavien opettajien, tutor-koulutuksesta ja vertaissovittelusta vastaavien opettajien sekä tietenkin oppilaitoksen muun henkilökunnan kanssa. Vuorovaikutus ja sen lisääminen on tärkeää niin opiskelijoiden kuin koulun henkilökunnankin näkökulmasta.

Osallisuuteen ja viihtyvyyteen on mielekästä luoda matala kynnys, jotta mahdollisimman moni uskaltautuisi ja pääsisi mukaan toimintaan. Sosiaalisten taitojen ja verkostoitumisen tärkeyttä sekä ihmisen itsensä että työelämän kannalta ei koskaan voi korostaa liikaa.

Haasteita tehtävässä tulee varmasti olemaan, mutta otamme niitä mieluusti vastaan. Perehtyminen nykyisiin käytäntöihin ja niiden edelleen kehittämiseen vie oman aikansa. Mutta ei Roomaakaan päivässä rakennettu. Pitkäjänteinen työ kuitenkin usein tuottaa parasta tulosta. Opiskelijatoiminnan koordinaattorit on otettu lämmöllä oppilaitoksissa vastaan, joten tällaiselle työlle tuntuu olevan tarvetta.

Tiina Tanttu
Opiskelijatoiminnan koordinaattori
Hesote/Malmi

Mainokset

Oppilashuolto tukee opettajien työtä

Opetus ja kasvatus ovat kasvaneet toisiinsa kiinni. Hyvä niin. Oppiminen ei suju, ellei lapsella ole hyvä ja turvallinen olo. Oppilashuollosta on tullut osa koulun opetussuunnitelman mukaista arkea ja juhlaa. Oppilashuoltotyöhön osallistuminen on jokaisen koulun aikuisen oikeus ja velvollisuus.

Lisäksi kouluilla työskentelee oppilashuollon palveluiden edustajia eli koulupsykologeja, -kuraattoreja, -terveydenhoitajia ja -lääkäreitä. He tuovat oman osaamisensa yhteiseen pottiin oppilashuoltoryhmän tai muiden tapaamisten kautta. Heidän kanssaan yhdessä jaettu vaikeakin ongelma alkaa tuntua hallittavalta. Oppilashuollon palvelut on varsin hyvin resursoitu Helsingin kouluissa. Sekä psykologien, koulukuraattorien että kouluterveydenhoitajien osalta ollaan varsin lähellä valtakunnallisia virallisia ja epävirallisia suosituksia. Oppilashuollon perehdytysohjelma on varsin kattava. Tämä lisää palveluiden tasalaatuisuutta.

Opettaja pystyy omassa luokassaan mahtaviin kasvatussaavutuksiin. Toisaalta hänen on opittava tunnistamaan omat rajansa ja ennen kaikkea se, milloin on syytä tarttua oman koulun psykologia tai kuraattoria hihasta. Luokan tai oppilaan asioista voi konsultoida epävirallisesti välitunnilla tai erikseen sovittuna ajankohtana. Pääasia, että opettaja ei näännytä itseään asioilla joihin hänellä ei ole koulutusta, ja jotka eivät kuulu opettajan työnkuvaan.

Oppilashuollon ammattilainen voi selvittää miksi pikku Nico-Petteri ei opi kuten muut. Hän voi raaputtaa luokan koviksen uhmakasta pintaa ja löytää alta traumatisoituneen, herkän pienen pojan tai tytön. Kuraattorin tai psykologin kanssa jutellessaan opettaja saattaa keksiä uusia keinoja opettaa jotain tiettyä oppilasta luokassaan. Opettaja voi myös saada tukea siihen miten pärjätä sen huoltajan kanssa, joka tulee toistuvasti lankoja pitkin. Opettaja tarvitsee ihmisen jonka kanssa peilata omia ajatuksiaan ja välillä räväköitäkin ideoitaan.

Aivan täydellisessä maailmassa emme vielä elä. Opetuksen ja sosiaalityön sekä psykologian kielet eivät aina kohtaa, eikä työnjakokaan ole aina ihan selvä. Pahimmassa tapauksessa päädytään syyttelemään toisiaan. On tärkeää, että ihmiset tutustuvat toistensa työhön ja rajoituksiin jo hyvissä ajoin, mieluiten ennen ensimmäistäkään yhteistä pulmallista asiakastapausta.

Opettajat tarvitsisivat aiempaa enemmän tietoa psykologisista ilmiöistä ja oppilashuollon palveluiden väki näkemystä siitä, mikä on kulloinkin pedagogisesti viisasta.

Oppilashuollon väki on saatava kiinteäksi osaksi kouluyhteisöä. Ovathan oppilashuollon palveluiden edustajat mukana siellä, missä koulun tulevaisuutta ideoidaan, vaikkapa suunnittelupäivässä ja opettajainkokouksessa?

Vesa Nevalainen
Oppilashuollon päällikkö