Helsingin lapset oppivat nyt Yrityskylässä – veroparatiiseistako?

Tekniikan museossa Viikissä avattiin 10. lokakuuta Yrityskylä. Kuin varkain ovat Helsingin kaupungin koulujen 6-luokkalaiset jo ehtineet syyskuun ajan käydä Yrityskylässä päivän ajan. Myös opettajia on ehditty kouluttaa. Aikomuksena on kouluttaa kaikki 6. luokkien opettajat, jotta he voivat viedä kaikki oppilaansa vuosien 2012–2015 aikana Yrityskylään työskentelemään johtajina, työntekijöinä ja yrittäjinä. Puhutaan tuhansista lapsista vuosittain. Joku saattaa työskennellä kaupungintalossakin.

Miksi kylä perustettiin?

Kolmivuotinen Yrityskylä Helsinki pyrkii vastamaan hätääntyneisiinkin huutoihin tulevien nuorten yhteiskunta- ja työelämätaidoista, yrittäjyys- ja talousosaamisesta aikuisena sekä oman myönteisen elämänhallinnan tukemisesta. Käytännön vastatoimena syrjäytymiselle.

Yrityskylä on avoin oppimisen ympäristö, jossa lapsi opettelee käytännössä, mitä on työelämä, miten talous toimii ja miltä tuntuu äänestää vaaleissa. Opettajien antama yrittäjyys- ja talouskasvatus saa kylästä harjoitusympäristön.

Olen havainnut, että peruskoulun jälkeen oppiainekohtaiset sisällöt sekoittuvat harmillisesti eläväksi elämäksi. Omassa arjessa oppiainerajoja on jo aika vaikea hahmottaa. Yrittäjyys- ja talouskasvatuksessa oppiaineiden limittyminen eli integrointi on itsestään selvyys.

Yrityskylä Helsingin avulla toimiva, pitkäjänteinen yrittäjyys- ja talouskasvatus voi onnistua, koska kylän toteuttamisessa on mukana opetustoimen lisäksi kaupungin elinkeinoelämä, eri yrittäjyyskasvatuksen toimijat ja paikalliset pienyrittäjät. Helsingin elinkeinoelämä on omaleimainen ja monipuolinen oppimisen ympäristö kivijalkayrittäjineen. Tätä kaupunkia Yrityskylä Helsinki mallintaa.

Osallistuva kansalainen ja yrittäjyys

Aktiivinen kansalaisuus on toimintaa ja vaikuttamista yhteisen hyvän edistämiseksi. Lapsi voi oppia passiiviseksi tai aktiiviseksi. Yrittäjyys on toimintaa, ajattelua ja suhtautumistapaa asioihin elämässä. Oman firman pystyyn pistäminen eli ulkoinen yrittäjyys on vain yksi osa totuutta. Osallistuvan kansalaisen ja yrittäjyyden ydin on inhimillinen toiminta.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjämielinen asenne elämään ei synny yhdestä kylästä. Se vaatii aikuisten yhteistyötä, välittämistä ja monipuolista harrastus- ja osallistumisen mahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Koulu ei voi tehdä tätä yksin, mutta koulu voi tehdä paljon yhdessä oman yhteisönsä kanssa.

Yrittäjyys- ja talouskasvatukseen kuuluu pohtia kriittisesti, miten luonto, kestävä tulevaisuus, globaali hyvinvointi liittyvät vallitseviin talouskäsityksiin. Millainen yritystoiminta on eettisesti kestävää? Mitä on hyvä elämä? Isoja aiheita. Ajatella, mitä haasteita opettajilla on opetus- ja kasvatustyössään!

Oman elämän hallinta ja osallisuus

Jos yrittäjyyskasvatuksen yksi osa on ulkoinen yrittäjyys, niin opetus- ja kasvatustehtävän näkökulmasta Yrityskylä Helsingin yrittäjyyskasvatuksessa painottuu omaehtoinen yrittäjyys ja organisaatioyrittäjyys.

Omaehtoinen yrittäjyys merkitsee yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa ihmisen erilaisissa elämäntilanteissa. Syrjäytynyt nuori on kadottanut ainakin hetkellisesti kyvyn nähdä ja toteuttaa mahdollisuuksiaan omassa elämässään luottavaisin mielin. Koululaisella, jolla on unelmia siitä, mikä hänestä tulee isona, on kokemus oman elämän hallinnasta. Unelmien ja myönteisen tulevaisuuden orientaation syntymiseen tarvitaan tietoa, aikaa ja paikkoja tutkia omia mahdollisuuksia, vahvuuksia ja unelmia. Yrittäjämielinen asenne opiskelussa ja elämässä viestittää, että aina voi yrittää, erehtyä ja onnistua! Erehtyminen ei leimaa sinua.

Oletko ajatellut, että olet itse organisaatioyrittäjä?

Olet ehkä julkisessa organisaatiossa työntekijänä ja toimit tiedostamattasi yrittäjän tavoin. Olet aloitteellinen, luova, otat riskejä viedäkseni ideaasi eteenpäin työssäsi. Koetko joskus turhautumista, kun tärkeänä pitämänäsi asia ei etene riittävän nopeasti toiminnaksi? Älä huolestu, olet vain aktiivinen, osallistuva kansalainen ja toimit organisaatioyrittäjän tavoin.

Mitä ovat hyvät taloustaidot?

Lapseni aloitti koulun tänä syksynä. Oletteko tienneet, että matematiikan oppikirjassa on oikeita euron kolikon ja seteleiden kuvia? Siellä ne lapset pläräävät rahaa yhteenlaskutehtävissä. Talous tulee iholle. Talouskielioppi tuntuu vaikealta. Missä on Luther, joka vaatii kansankielistä puhetta yhteiskunnan ilmeisen keskeisestä aiheesta, taloudesta? Mitä hyvät taloustaidot merkitsevät? Mikä on rahan merkitys elämässä?

Oman talouden hallinta peilaa oman elämän hallintaa. Hyvän elämän lähteenä raha ei tuo onnea. Hyvät taloustaidot merkitsevät vastuullista ja viisasta tapaa toimia omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Se, että lapsi osaa ostaa nettikaupasta tuotteita, ei merkitse sitä, että lapsi ymmärtää, että rahojen loppuessa velkaantuu ja pikavipin ottaminen lisää velkaa. Yhteiskuntamme mahdollistaa nopeat ostopäätökset. Sekin, mistä raha tulee, on lapselle mysteeri. Kun nuori pääsee kesätöissä puurtamaan ja saa palkkansa, hahmottuu tehdyn työn ja korvauksen realistinen suhde. Nuori, jonka ensimmäinen kosketus työelämään tai rahan kiertoon yhteiskunnassa on vasta 16 –vuotiaana, pettyy pieneen palkkaan, ihmettelee työaikoja eikä saa ostettua asioita, joita kuluttamisen odotukset mainonnan kautta luovat.

Ope oppimassa

Yrittäjyys- ja talouskasvatuksen kohteena on myös opettaja, ei vain koululainen. Yrityskylä Helsinki on paikka, jossa opettaja ja lapsi oppivat inhimillisen toiminnan kautta yhteiskunnan toimintaa, yritteliästä toimintatapaa ja työelämätaitoja.

Mistä ammatista unelmoit lapsena?
Kuuntele, mitä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen vastaa!

Tuulia Tikkanen
opetuskonsultti

*Yrityskylä Helsinki – oppimisympäristön toteuttavat yhteistyössä Helsingin opetusvirasto, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT sekä Helsingin Yrittäjät ry. Kiitos kaikille mukaan lähteneille yrityksille ja organisaatioille!

http://www.yrityskyla.fi/

Debatten om servicenätet har saknat framförhållning

De flesta inläggen om servicenätsreformen i Helsingfors fokuserar fortfarande på argument som talar för bevarandet av nuvarande strukturer. Jag efterlyser ändå en mycket större framförhållning när det gäller morgondagens strukturer för dagvård oh utbildning. Den nuvarande strukturen tjänar de krav som hittills ställts på skolmiljön, men för att utveckla kvaliteten behövs både insikt om framtidens lärmiljöer och förmåga till nytänkande.

Helsingfors stads utbildningsverk ska också i framtiden kunna erbjuda attraktiv dagvård och utbildning på svenska i Helsingfors. För att de allra yngsta också framdeles ska få högklassig fostran i närmiljön krävs det nya strukturer för de något äldre eleverna. Resurserna fördelas utgående från att den svenska och finska utbildningen tilldelas likvärdiga resurser. Med nuvarande strukturer är risken stor att största delen av resurserna kanaliseras till hyror snarare än till undervisningen. Den för elevernas undervisning så viktiga timresursen fortsätter att minska i flera enheter under åren 2012–2013.

För att de svenska eleverna i Helsingfors inte ska få mindre resurser för sin undervisning än elever i finska skolor behövs i korthet följande förändringar: intensifierat samarbete mellan förskoleverksamheten och nybörjarundervisningen, större enhet för årskurserna 7–9 med större språkutbud och samma faktiska möjligheter till flexibilitet som i de finska skolorna och separata enheter för gymnasieutbildningen med större samarbetsmöjligheter och bättre kursutbud. Dessa förändringar stärker samtidigt de svenska 7–9-enheterna i västra och norra Helsingfors, och för östra Helsingfors blir specialundervisningen en närservice. Utbildning på lika villkor för årskurserna 7–9 i hela staden har hela tiden varit beredningens mål, något som inte har uppmärksammats i debatten när insändarskribenterna utgått från att bevara sina egna intressen.

Den gemensamma förvaltningen av dagvård och utbildning innebär både möjlighet och skyldighet att intensifiera samarbetet mellan dagvård och utbildning. Samarbetet ger också fördelar, bl.a. när det gäller språkinlärning, gemensamma mål och lokaler.

Mottagaren av Ekonomipriset James Heckman skriver i tidningen Science att de resurser som sätts in under småbarnsfostran eller de första skolåren återbetalar sig mångdubbelt jämfört med resurser som sätts in i grundskolans slutskede. Undervisningschefen för den finska grundläggande utbildningen i Helsingfors, Marjo Kyllönen, lyfter i sin färska doktors avhandling (Tulevaisuuden koulu ja johtaminen) fram skolans förmåga att flexibelt kunna bemöta samhällets krav. Detta betyder en förmåga att ständigt förändras och utvecklas. Vidare konstaterar Kyllönen att större enheter bättre möjliggör flexibla och mångsidiga val för eleverna.

Den sammanslagning av två gymnasier som föreslås skulle skapa tre lika stora gymnasier som garanterar lika villkor för de studerande i Helsingfors. Det finska Finland utreder eller verkställer som bäst gymna-siereformer i bl.a. Helsingfors, Lahtis, Åbo, Tammerfors och Jyväskylä. Regeringsprogrammet utgår från att resurserna för gymnasieutbildningen minskar med 30 miljoner 2014–2015.

Servicenätsreformen baserar sig på nationella och lokala målsättningar, t.ex. regeringsprogrammets utbildningspolitiska dokument Utvecklings- och forskningsplanen 2011–2016 och utbildningsnämndens utbildningspolitiska målsättningar. Tankarna bakom reformen har också presenterats för utomstående sakkunniga, bl.a. den högsta statliga förvaltningen. Den allmänna uppfattningen hos dessa sakkunniga är att det svenska servicenätet reformeras i rätt riktning.

Genom reformen kan vi bevara alla de svenska verksamhetsställen som finns i dag. För såväl förtroendevalde som tjänstemän har ledstjärnan varit nytänkande med framtidsperspektiv – element jag har saknat hos de flesta insändarskribenter.

Niclas Grönholm
Linjedirektör
Linjen för svensk dagvård och utbildning
Helsingfors utbildningsverk