Nuori, usko unelmiisi!

AV-viestintä on yksi suosituimmista toisen asteen koulutusaloista Helsingissä. Näin siitäkin huolimatta, että mediassa puhutaan alan liikakoulutuksesta ja epävarmasta työllistymisestä, ja tilastot osoittavat koulutukseen pääsyn olevan vaikeaa. Mutta ala työllistää edelleen, erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla.

Koko opinto-ohjaajan ja sitä edeltäneen elokuva-alan urani ajan olen ollut vankasti sitä mieltä, että hyvät saavat aina töitä! Tunne on vahvistunut ajan myötä, sillä väittämä on pitänyt paikkansa myös alan hiljaisina vuosina. Sitä paitsi uusia toimenkuvia syntyy alalle koko ajan. Kolmen vuoden kuluttua valmistut ehkä ammattiin, jonka olemassaolosta kukaan ei tänä päivänä vielä edes tiedä mitään.

Meillä ammatillisella puolella on yksi erinomainen valttikortti työllistymiseen. Se on koulutukseen kuuluva työssäoppimisjakso. AV-viestinnän opiskelijat lähtevät työssäoppimaan kakkosvuoden keväällä. Työskenneltyään puolisen vuotta alalla he palaavat kouluun kolmosvuoden talvella. Puolessa vuodessa moni opiskelija on ehtinyt näyttää kyntensä ja osannut tehdä itsensä niin tärkeäksi, että työnantaja on valmis pyytämään häntä töihin toisenkin kerran. Ja siitä se sitten lähtee.

Listaa unelmakoulutukset tärkeysjärjestykseen

Yhteishaussa voit kirjata listaan viisi haavetta, ja jos onnetar valitsee sinut kolmanteen hakutoiveeseesi, olet silti edelleen jonossa ykkös- ja kakkostoiveeseesi. Se on hienoa. Hienoa on myös, että mitä enemmän haluat johonkin koulutukseen, sen paremmin sinut siitä palkitaan. Ykköstoiveesta saat kolme lisäpistettä ja kakkostoiveesta saat yhden lisäpisteen.

Yhteiskunta toivoo, etteivät mitkään alat kokonaan naisistuisi tai miehistyisi. Jos jollekin koulutusalalle on ensisijaisista pyrkijöistä alle 30 prosenttia samaa sukupuolta niin vähemmistösukupuolen edustajana saat kaksi lisäpistettä.

Toive- ja sukupuolipisteet tulevat sinulle automaattisesti. Loput pistepotista joudut ahkeroimaan itse. Pisteistä valtaosa muodostuu todistuksen arvosanoista. Lisäksi tulevat työkokemuspisteet.

Muista joustavan haun mahdollisuus

Jos tutkintoon ei ole pääsy- tai soveltuvuuskokeita, tiedot valituista opiskelijoista saadaan paremmuusjärjestyksessä suoraan hakujärjestelmästä. Jollei hakija ota paikkaa vastaan, tilalle nousee jonosta seuraava. Jos kokeet järjestetään, koulut saavat nimilistat kokeeseen kutsuttavista pistemäärän perusteella, mutta itse valinnat tehdään pääsy- ja soveltuvuuskokeiden perusteella. Toisissa tutkinnoissa mukaan lasketaan myös yhteisvalintapistemäärät pohjapisteinä, toisissa ei.

AV-viestinnän perustutkintoon järjestetään soveltuvuuskokeet. Jos näyttää, että pisteesi eivät riitä koekutsuun, vielä tänä vuonna on mahdollista hakea joustavan valinnan kautta. Tämä tarkoittaa lyhyesti sitä, että jos yhteishaussa täppäät rastin ruutuun ”joustava haku”, saat mahdollisuuden kertoa omin sanoin, millä perusteella olisit hyvä hakija meille. Pelkkä joustavan haun merkintä hakulomakkeeseen ei kuitenkaan riitä. Vaan, kuten ohjeissakin kerrotaan, sinun pitää lähettää kopio hakukortista ja erillinen perusteluliite hakuaikana siihen oppilaitokseen, johon olet joustavasti hakemassa.

Näin saamme tiedon niistäkin hyvistä hakijoista, jotka eivät pistevalinnan kautta saisi kutsua soveltuvuuskokeeseen. Luemme hakemukset huolella ja pohdimme, olisitko sinä hyvä hakija meille. Esimerkiksi harrastuneisuus ja työkokemus viestivät meille, että olet tosissasi tulossa alalle.

Älä anna tilastojen hämätä

Vaikka hakijamäärät ovat vuodesta toiseen pysyneet aika samoina, on ajassa havaittavissa outoja ilmiöitä. Entistä enemmän hakijoita jättää saapumatta paikalle. Kiinnostaisi kovasti tietää mistä se johtuu? Kuulostaako soveltuvuuskoe ehkä pelottavalta? Sitä se ei oikeasti ole. Opettajien haastattelukin voi jännittää. Senkin suhteen voin rauhoitella sinua. Sitä voisi verrata vaikka kaukaisen, tiedonhaluisen sukulaisen tapaamiseen, joka nyt vaan tykkää kysellä kaikenlaista.

Hakijamäärät ovat numeroita tilastoissa. Tilastoja voidaan tulkita monin eri tavoin. Jos esimerkiksi vertaat aloituspaikkoja (soveltuvuuskokeisiin) saapuneet -sarakkeen lukuihin, huomaat, että tilanne ei ole lainkaan niin paha kuin verratessasi aloituspaikkoja hakeneisiin tai kutsuttuihin, eikö niin?

Av-lukumäärät

Näyttipä tilanne sinusta miltä tahansa, rohkaisen sinua silti uskomaan unelmiisi! Hae sinne, minne todella ajattelet haluavasi. Jos haaveesi sattuu olemaan av-viestintä, hae meille ja jos pisteet eivät tunnu riittävän, muista joustavan haun mahdollisuus. Vakuuta meidät, että juuri sinä olet se hakija, joka meidän kannattaa valita! Ja kun kutsu soveltuvuuskokeeseen kolahtaa postiluukusta, merkkaa päivä kalenteriisi ja saavu ajoissa paikalle.

Lisätietoja AV-viestinnän ja kaikista muistakin Stadin ammattiopiston tarjoamista tutkinnoista löydät nettisivuiltamme: stadinammattiopisto.fi ja av-stadi.fi.

Lisätietoa yhteishausta ja opiskelumahdolllisuuksista ysinjalkeen.fi

Onnea tuleviin opiskeluihisi, mille alalle sitten päädytkin!

Arja-Seppala

Arja Seppälä
opinto-ohjaaja
AV-viestintä
Stadin ammattiopisto

Koulurakennus kahdella kielellä

Sakarinmäki-talo on monitoimitalo, jossa toimii suomenkielinen Sakarinmäen koulu, ruotsinkielinen Östersundom skola ja päiväkoti. Koulussa on myös iltapäivätoimintaa kahdella kielellä ja Mikaelin seurakunnan tilat.

Sakarinmäki-talo valmistui 2005. Se rakennettiin palvelemaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä lapsia, kun alueelle tarvittiin uusi suomenkielinen koulu ja ruotsinkielisen koulun tilat olivat käyneet epätarkoituksenmukaisiksi.

Kaksikielisyys on suuri rikkaus

Meille on suuri rikkaus ja etuoikeus saada tehdä työtä Sakarinmäki-talossa (på svenska heter det Zachrisbacken-huset). Olemme olleet useita vuosia myös vierailukouluna kansainvälisille opetus- ja arkkitehtuurialan ihmisille. Kaksikielisyys kiinnostaa paljon sekä kansainvälisiä että kotimaisia vieraita.

Monitoimitalossa työskenneltäessä ei voi välttyä ristiriitatilanteilta. Tilanteet pyritään selvittämään välittömästi asianosaisten oppilaiden tai aikuisten kesken. Mutta nämä haastavat tilanteet eivät johdu ollenkaan siitä, mitä kieltä me puhumme. Kompromisseja ja joustavuutta tarvitaan kaikilta monitoimitalossa opiskelevilta ja henkilökunnalta. Haasteet kasvattavat meitä ymmärtämään toinen toisiamme paremmin ja oppilaat saavat valmiuksia tulevaisuuteen: erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaamiseen.

Yhdessä luotu malli linjaa toiminnan

Olemme luoneet suomen- ja ruotsinkielisen koulun sekä päiväkodin kanssa rakenteen, jossa määrittelemme muun muassa tilojen käytön, johdon tapaamiset, henkilökunnan tapaamiset, yhteiset toiminnat ja käytänteet. Mallin mukaisesti suunnittelemme ja arvioimme toimintaamme lukuvuosittain.

Tässä listausta, mitä kaikkea yhteistyö tarkoittaa käytännössä:

Hallinto

  • Yhteinen koulusihteeri
  • Yhteissuunnittelukokoukset rehtorien ja päiväkodin johtajan kanssa
  • Rehtorien työhuoneiden välissä koulusihteerin työhuone
  • Yhteisiä opettajia

Opetus

  • Lukuvuosittainen yhteissuunnittelu tulevan toimintavuoden yhteisistä tapahtumista
  • Yhteiset tapahtumat: itsenäisyyspäivä, lauantain koulupäivä (vanhemmat mukana), Topeliuksen päivä, Sakarinmäen Tähti -kisa, Vappukarnevaalit…
  • Tapahtumat, joita toinen koulu tarjoaa toiselle: Östersundom skolanin Luciadagen ja Sakarinmäen koulun Kalevalanpäivä
  • On sovittu, että kukin luokka toteuttaa minimissään kaksi oppituntia yhdessä suomenkielisten ja ruotsinkielisten oppilaiden kanssa vuosiluokittain
  • Opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin jakamista
  • Suomen- ja ruotsinkielisen kulttuurin vaihto arkipäivän tilanteissa, kaikki puhuvat omaa äidinkieltään henkilöstöhuoneessa

Tilat

  • Yhteinen henkilöstöhuone työtiloineen ja opetusvälinevarastoineen
  • Yhteinen liikuntasali, kirjasto, tieto- ja viestintätekniikan luokka, aulatila, jossa on ruokailu ja välipala limittäin koulujen ja päiväkodin kanssa
  • Yhteinen välituntialue kiipeilytelineineen, lisäksi omat pihat. Oppilaat voivat torstaisin olla molempien koulujen välituntipihoilla

Työhyvinvointi

  • Yhteisiä juhlia, teatteriesityksiä, picnic, liikuntaa eri muodoissa
  • Pienen ja suuremman koulun henkilökunta tutustuu toisiinsa ja saa tukea ja virkistystä sekä työhön että vapaa-aikaan
  • Kollegiaalisuus kasvattaa!

Sakarinmäen koulu:   http://www.hel.fi/hki/sakarinmaki/fi/Etusivu  

Kaisa-Alanne_blogiin

Kaisa Alanne
Sakarinmäen koulun rehtori
 

 

 

 

Två språk i samma hus på Zachrisbacken

Jag skriver fullständigt under det som Kaisa här beskriver och jag kan ytterligare ur vår finlandssvenska skolas del tillägga att så som vi har lagt upp verksamheten fungerar det bra med samlokaliserade skolor. Hur man lägger upp verksamheten beror på hurudan struktur man vill ha, om man vill ha samarbete så ser man till att dagen läggs upp så att eleverna träffas och kan umgås. Om man inte vill att eleverna blandas, då gör man verksamheten så, med skilda skolgårdar, skilda tider då skolan börjar och slutar och skilda tider som man äter osv.

Nu tycker jag ju själv att hela idén med samlokaliserade skolor är att man ska samarbeta så det är nog kring samarbete som skolan ska byggas upp. Förmågan att samarbeta är precis den färdighet som barnen behöver i livet både nu och senare.

Och det är minsann inte så att alla problem är ur världen när eleverna arbetar i samma skola, men i skolan finns en möjlighet att reda ut problem och det finns vuxna som kan hjälpa barnen med det.

Jag arbetade själv i den lilla svenska skolan på andra sidan vägen och var mycket skeptisk inför hela projektet med den finska och svenska skolan under samma tak. Jag beslöt mig ändå för att pröva och i dag skulle jag inte längre byta. Det är så uppfriskande att ha fler kolleger och kolleger som arbetar med samma årskurs. Också för mig som rektor är det enastående att ha en kollega, för det brukar man inte ha som rektor.

Östersundomskola:  http://www.hel.fi/hki/ostersundom/sv/Om+skolan

Clara-Lindqvist_blogiin

Clara Lindqvist
rektor för Östersundom skola