Nuoruus on mahdollisuuksien aikaa!

NÄKÖKULMIA 13–17-VUOTIAAN KEHITYKSEEN

Mitä asioita tapahtuu, kun lapsi kehittyy ja muuttuu nuoreksi? Mikä on tavallista murrosikää ja milloin nuoren tilanteesta kannatta huolestua?

Murrosikä alkaa keskimäärin tytöillä 10,5-vuotiaana ja pojilla 12-vuotiaana. Monella nuorella on siis murrosikä käynnistynyt jo, kun he siirtyvät yläkouluun. Siirtyminen jo sinällään voi olla haaste. Alakoulun tuttu ympäristö muuttuu, tulee uusia luokkakavereita ja koulunkäynnistäkin pitää ottaa enemmän vastuuta kuin alakoulussa.

Murrosiässä halutaan kuulua ryhmään ja näyttää samanlaiselta kuin muut. Tätä tavoiteltaessa tai tästä poikettaessa nuorella saattaa tulla ylilyöntejä ulkonäön tai käyttäytymisen suhteen. Rajojen etsintä kuuluu nuoruuteen aina, mutta tavat, joilla rajoja etsitään voivat olla hyvin erilaisia eri nuorilla. 

Nuoruusiän keskeisin tehtävä on irtautua vanhemmista ja löytää oma minuus. Tälle irtiotolle on aikuisten hyvä antaa tilaa, vaikka nuoren käyttämät irtiottokeinot voivat toisinaan tuntua aikuisista rajuilta. Nuori on tullut vaiheeseen, jossa keskustelun ja erilaisten kompromissien tekeminen hänen kanssaan on irtautumista tukeva toimi. Hyvät ja perustellut keskustelut tekevät mahdolliseksi sen, että irtiotto pysyy nuoren ja aikuisten kontrollissa. Irtautumisen myötä nuori löytää oman identiteetin ja hyväksyy oman seksuaalisuutensa sekä rakentaa omanikäisen sosiaalisen verkoston.

Kehitys ei etene tasaisesti

Kavereiden merkitys kasvaa nuoruusiässä. Nuori viettää yhä enemmän aikaa omissa oloissaan, omassa huoneessaan. Hänen kiinnostuksensa perheen yhteisiin tekemisiin näyttää katoavan. Siitä huolimatta nuori kaipaa aikuista ja sitä, että hänestä ja hänen tekemisistä välitetään ja niihin puututaan tarvittaessa.

Kehitys nuoruusiässä ei etene tasaisesti, vaan siihen kuuluu tunne-elämän taantumia. Murrosiässä nuori joutuu miettimään omaa ikäänsä ja sitä, että ei vielä haluaisi kasvaa isoksi mutta enää ei oikein ole lupa olla pienikään.

Mielen taantuma saattaa näkyä nuoren joustamattomuuden lisääntymisenä sekä ajattelun musta-valkoistumisena. Nuori kyseenalaistaa vanhempiaan, koulua ja sen merkitystä sekä tarpeellisuutta. Koulussa numerot saattavat laskea rajustikin. Kiinnostus siisteyteen vähenee, oma huone saattaa muuttua epäsiistiksi tavaraviidakoksi ja suihkussa käynti koetaan turhaksi. Toisaalta omaa ulkonäköä saatetaan kohentaa pitkään ja hartaasti. Nämä seikat eivät yksinään merkitse, että nuorella olisi ongelmia kehityksessä, vaan ne kuuluvat normaaliin kehitykseen.

Aikuinen, ole aidosti kiinnostunut nuoresta!

Joskus kuitenkin käy niin, että nuoruusiän kehitys häiriintyy. Siihen saattaa olla monenlaisia syitä, jotka voivat olla lähtöisin jo varhaislapsuudesta tai nuoren elämässä tapahtuvista muutoksista. Nuoren kehityksen häiriintyminen voi ilmetä esim. mieliala-, ahdistuneisuus-, syömis-, käytös- ja päihdehäiriöinä. Iänmukaisen ja häiriintyneen kehityksen välinen ero saattaa olla vähäinen ja sitä voi olla vaikea tunnistaa.

Onkin tärkeää, että vanhemmat, opettajat ja muut nuoren lähellä olevat aikuiset ovat aidosti kiinnostuneita siitä, mitä nuorelle kuuluu ja mitä hänen elämässään tapahtuu. Seuraamalla tilannetta mahdollisiin ongelmiin pääsee nopeammin kiinni ja näin nuorta pystytään auttamaan tarvittavilla keinoilla.

Usein jo nuoren tilanteen kokonaisvaltainen selvittely auttaa. Monet näistä nuorista herättävät huolta lähipiirissään ja tyypillistä on, että oireilu on monialaista. Selvittelyyn on hyvä aina pyytää nuori ja hänen huoltajansa mukaan.

Tilannetta voi selvittää esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:

  • Onko nuoren kehitys pysähtynyt tai vaarassa pysähtyä, vai eteneekö se mahdollisista oireista huolimatta?
  • Onko koulunkäynti jumiutunut, ikätasoiset kaverisuhteet lopahtaneet tai perhetilanne kärjistynyt?
  • Saako nuori ympäristöstään riittävästi tukea kehitykselleen?
  • Syökö nuori oikeasti ja saako hän riittävästi lepoa?

Nuoruus tarjoaa mahdollisuuden siihen, että erilaisia jo aiemminkin tapahtuneita traumoja tai epäonnistumisia voi ottaa uudelleen käsittelyyn ja näin tehdä korjaavaa työtä oman persoonallisuutensa kasvussa. Nuori tarvitsee tuolloin peilejä, joiden kautta on mahdollista löytää uudet omannäköiset piirteet. Nuoruus on mahdollisuuksien aikaa kasvaa ja kehittyä tasapainoiseksi aikuiseksi.

Taru Antila ja Riikka Vuorenmaa
erityisluokanopettajat
Sophie Mannerheimin koulu

Lähteet:

  • Lapsesta aikuiseksi, Veikko Aalberga Martti A. Siimes
  • Sophie Mannerheimin koulun opetussuunnitelma 2011
  • Duodecim.fi
Mainokset