Aina on toivoa

Kesä tulee, työelämä hiljenee ja työntekijät virittäytyvät lomatunnelmiin. Tulevaisuustiskillä asiat ovat toisin. Kesä on toimintamme vilkkainta aikaa, koska silloin etsimme opiskelupaikkoja niille nuorille, jotka ovat päättäneet peruskoulunsa ja jääneet ilman opiskelupaikkaa. Viime kesänä lähes 250 nuorta asioi luonamme kesä-elokuussa, mikä on puolet koko vuoden asiakkaista.

Helsingissä toisen asteen opiskelupaikan saaminen ei ole itsestään selvää. Joka vuosi noin tuhat nuorta jää ilman toivomaansa paikkaa. Onneksi kesän aikana on vielä paljon tehtävissä ja elokuussa tuo luku on huomattavasti pienempi.

Suuri osa nuorista odottaa aikuisten tavoin kesälaidunten kutsua. Tänä keväänä olemme kuitenkin huomanneet, että yhä useampi nuori hakeutuu apumme piiriin jo ennen kuin heillä on tietoa yhteishaun ja pääsykokeiden tuloksista. Heillä on realistinen kutina, että pisteet tai keskiarvo eivät välttämättä riitä unelmien opiskelupaikkaan.

On ihanaa, että nuoret löytävät palvelumme pariin ja voimme jo hyvissä ajoin tutustua ja tehdä varasuunnitelmia syksyksi. Työmme lähtökohtana on, että kaikille löytyy jokin paikka syksyksi.

”Hei, sä kävit meidän koululla!”

Keväällä työssämme painottuvat yksilökohtainen asiakastyö ja vierailut 9.luokilla. Toimipisteessämme käy paljon kouluryhmiä tutustumassa. Pidämme opon tunteja, aamunavauksia ja muita infotilaisuuksia. Tiedotamme toiminnastamme ja pyrimme näin saamaan nuoret tietoisiksi palvelustamme. Nuorellekin on matalampi kynnys tulla meille asioimaan, kun tila tai työntekijä on tuttu. Usein nuoret tullessaan kertovatkin, että ”Hei, sä kävit meidän koululla!”.

Olemme huomanneet, että nuorten keskuudessa palvelumme alkaa olla jo melko tunnettu. Nuoren tullessa ensi kertaa kyselemme, kuinka hän on löytänyt tiensä meille. Usein vastauksena on, että ”mun kaveri on käynyt täällä ja se suositteli käymään”. Usein nuoret käyvätkin yhdessä kaverinsa kanssa, mikä on enemmänkin kuin tervetullutta.

Kesän kuhina käynnistyy 13.6.

Kesän ehkä jännittävin hetki kolkuttelee kohta. Yhteishaun tulokset julkaistaan torstaina 13.6., jonka jälkeen päivystyspuhelimemme alkaa piristä ja ovi käydä. Kesän kuhina alkaa juuri tuosta päivästä, jota innolla odotamme. On myös jännittävää etsiä oppilaitosten nettisivuilta tuttujen nuorten nimiä ja toivotella onnea opiskelupaikasta.

Saamme nuorisolain puitteissa niiden nuorten yhteystietoja, jotka eivät pääse opiskelemaan. Kesäkuun loppu kuluukin korva punaisena soitellessa näille nuorille. Viime kesänä soitimme 562 nuorelle viiden työntekijän voimin. Pyydämme nuoria käymään tai ohjaamme heitä puhelimitse etsimään tietoa kesän koulutushauista. Niille, joita emme tavoita, lähetämme kirjeen kotiin ja tiedotamme näin toiminnastamme. Tällä hetkellä meillä onkin veikkaus käynnissä, kuinka monta tiedonsiirtoa tänä vuonna saadaan!

Nyt mieli on kutkutusta ja odotusta täynnä. Toivottavasti saamme taas tänäkin kesänä tavata ihania nuoria ja auttaa heitä elonsa polulla eteenpäin. Paras palaute työstämme lienee, kun eräs äiti sanoi täällä käytyään: ”Ihanaa, täällä tuli sellainen olo, että vielä on toivoa”. Täällä sitä aina on.

Lue lisää Tulevaisuustiskistä.

Tulevaisuustiskin-porukka-2

Toivorikasta kesää kaikille toivottaa Tulevaisuustiskin remmi

Kuva on otettu Tulevaisuustiskin pihalla. Edessä Jarkko ja Sarisirkku. Takana Riikka (vasemmalla) ja Minna.

Mainokset

Somen voimauttavat verkostot

Mitä meillä oli ennen somea?, voisi moni sosiaalisen verkostonsa luonut opettaja kysyä. Virtuaalisissa yhteisöissä opettaja saa nopeasti tukea toisilta opettajilta ja ajankohtaisista aiheista syntyy pitkiä keskusteluketjuja. Yhteisöt syntyvät tarpeesta ja niitä käytetään.

Opettajan kannattaakin aloittaa oma sosiaaliseen mediaan tutustumisensa sillä, että hän etsii omaa työtään tukevia palveluita, tietolähteitä ja kollegoita. Vaikka toimintaympäristö muuttuu nopeasti, opettajilla on kaikkialla samanlaiset haasteet. Somen avulla opettajat voivat tukea toisiaan ratkaisujen löytämisessä ja uutta ideoitaessa. Avoimuus voimauttaa ja luo uutta toimintakulttuuria.

Oikeudet oman aineiston käyttöön
määritellään cc-käyttösäännöillä

Monet sosiaalisen median palveluista perustuvat jakamiseen ja toisten aineistojen rikastamiseen. Creative commons -käyttösäännöillä voi määritellä, millaiset käyttöoikeudet omaan aineistoonsa antaa muille. Suomalaiset opettajat ovat jo kirjoittaneet verkkoon avoimia oppikirjoja, joiden käyttöoikeudet ovat cc-lisenssein määritelty.

Omakohtainen toiminta auttaa opettajaa myös arvioimaan, mitkä sovellukset ja millainen toiminta voisi tukea omia oppilaita ja opiskelijoita opiskelussa ja oppimisessa. Käyttöehdot kannattaa lukea ja yksityisyysasetukset määritellä niin, että oman toiminnan näkyvyys ja tuotettujen aineistojen käyttö on itselle selvä.

Yksilökeskeisissä verkostopalveluissa (Facebook, LinkedIn) pidetään yleisimmin yhteyttä kavereihin. Virtuaalisella maitolaiturilla tai ostarilla tavataan niitäkin, joista juuri erottiin, pelataan ja jutellaan yhdessä. Pidetään seuraa. Näytetään omia taitoja ja peilataan niitä muihin. Oma profiili voi olla privaatti tai ammatillinen.

Avoimuuden ja anonyymiuden yhdistelmä luo myös vaaroja. Kiusaaminen on siirtynyt verkkoon ja lapsetkin tekevät identiteettivarkauksia käyttämällä väärin toistensa tunnuksia. Joidenkin palveluiden käyttöä on säädelty ikärajoin. Koska ikärajoja on helppo kiertää, on koulun tärkeä tehtävä opettaa lapsille virtuaaliympäristöjen turvallista käyttöä.

Some sopii opiskeluun
ja oppimisen tueksi

Opettaja voi lähteä lasten kanssa liikkeelle suljetuista ympäristöistä ja siellä opetella yhteisöllisen median työskentely- ja käyttäytymissääntöjä oman tutun yhteisön sisällä. Mutta lasten kanssa on käsiteltävä myös avoimessa verkossa toimimista, koska siellä he vapaa-ajalla toimivat, pelaavat omissa yhteisöissään.

Avoimuudessa on vaihtoehtoja, mutta digitaalisen median luku- ja kirjoitustaidon alkeet opetellaan jo ensiluokilla.

Sosiaalinen media sopii erityisen hyvin opiskeluun ja oppimisen tueksi, koska siinä on kyse yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja rakentelusta. Siinä tehdään tulkintoja näkyväksi eri mediamuodoissa. Näin myös oppimisen prosessin vaiheet saadaan helpommin esille ja niihin voidaan palata. Erilaiset sovellukset mahdollistavat erilaisia toiminnallisuuksia ja erilaisia tiedon esittämis- ja muokkaustapoja. Työskentely tapahtuu yhdessä ja oppimista tapahtuu sisällöistä, toisilta oppijoilta, opettajalta ja muilta asiantuntijoilta.

Sosiaalisen median avulla voidaan luoda rikkaita oppimisen ympäristöjä, jotka vastaavat myös työelämän verkostomaista toimintaa.

Helsingin opetusviraston mediakeskus kouluttaa opettajia sosiaalisen median opetuskäytössä: http://www.hel.fi/hki/Opev/fi/Mediakeskus/

Muita teemaan liittyviä linkkejä opettajille:

Liisa Lind
Helsingin opetusviraston
mediakeskuksen johtaja