Helsingissä kerätään systemaattisesti palautetta koulujen toiminnasta

Viisi helsinkiläistä koulua kurjuuden kierteessä, uutisoi 17. syyskuuta Helsingin Sanomat. Uutinen liittyi YTM Venla Berneliuksen väitöstutkimukseen. Hän väittelee 27. syyskuuta aiheesta ”Eriytyvät kaupunkikoulut: Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä”.

Keskustelu koulujen eriytymisestä ei ole uusi asia. Helsingissä tätä keskustelua on käyty jo pitkään – miten säilyttää turvallinen lähikoulu ja tarjota samalla monipuolinen painotetun opetuksen verkko.

Toisin kuin muissa Suomen kaupungeissa, toimii Helsingissä sekä kaupungin ylläpitämiä peruskouluja että yksityisiä kouluja. Kaikilla yksityisillä kouluilla ei ole omaa oppilaaksiottoaluetta. Oppilaat tulevat näihin kouluihin koko pääkaupunkiseudulta, suurin osa Helsingin alueelta.

Helsingin kaupunki haluaa tarjota kaikille peruskoululaisille monipuolisen kielivalikoiman peruskouluissa. Pelkkä ns. pitkä englanti tai ruotsi ei ole riittävä. Helsingissä voi opiskella myös ranskaa, saksaa, venäjää, viroa, espanjaa ja kiinaa ensimmäisenä alkavana kielenä. Helsingin peruskouluissa eri alueilla on myös tarjolla painotettua opetusta mm. musiikissa, liikunnassa ja luonnontieteissä. Näitä ei tarjota aina lähikoulussa. Tavoitteena kuitenkin on, että suurin osa helsinkiläinen peruskoululainen opiskelisi lähikoulussaan.

Helsingissä seurataan oppilaiden lähikouluvalintoja. Kaupunginvaltuuston asettamana tavoitteena on tänä vuonna, että suomenkielisistä peruskoulun 1.-luokkalaisista yleisopetukseen tulijoista 82 % valitsee lähikoulun. Tavoitteena on myös, että 7.-luokkalaisista 70 % opiskelee oman oppilaaksiottoalueen koulussa. Viime vuosina peruskoulun 1. luokalle tulijoista 80-85 % on valinnut oman lähikoulun. Vastaavasti 7. luokan aloittaneista 78-72 % on valinnut lähikoulun.

Koulujen alueellista tasavertaisuutta
tuetaan erityismäärärahalla

Helsingissä kaupunki osoittaa enemmän määrärahoja peruskouluille, jotka sijaitsevat sellaisilla alueilla, joilla on keskimääräistä enemmän tuen tarvitsijoita. Tätä ns. positiivisen diskriminaation määrärahaa eli PD-rahaa saa noin puolet kaupungin suomenkielisistä peruskouluista ja noin kolmasosa ruotsinkielisistä peruskouluista.

Opetuslautakunta on päättänyt kriteerit, joilla koulu saa PD-rahaa. Ne ovat:

  • ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa suorittaneiden aikuisten prosenttiosuus oppilaaksiottoalueella
  • keskimääräinen vuositulo asukasta kohden oppilaaksiottoalueella
  • vieraskielisten oppilaiden prosenttiosuus koulussa
  • koulun oppilastase eli muilta alueilta kouluun tulevien prosenttiosuuden (koulun oppilaista) ja koulun alueelta muualle lähtevien oppilaiden prosenttiosuuden erotus

Erityistä tukea kouluille on jaettu Helsingissä noin kymmenen vuoden ajan. Yhteensä kouluilla on käytössä rahaa tänä vuonna runsaat 3,2 miljoonaa euroa. Koulut ovat käyttäneet saamiaan määrärahoja pääosin opettajien tai avustajien palkkaukseen sekä opetusmateriaaleihin. Näin koulun opetusta voidaan eriyttää oppilaiden tarpeen mukaan ja tukea samalla tukea oppilaiden oppimista ja kasvua.

Tyytyväisyys kouluun
ei ole sidoksissa alueeseen

Koulu on merkittävä peruspalvelu ja se tulee tarjota lähipalveluna. Koulun perustehtävä on opetus ja kasvatus. Helsingissä opettajat ovat hyvin koulutettuja ja sitoutuneita työhönsä. Koska kasvatuksessa päävastuu on kodilla, meidän tulee kehittää kodin ja koulun yhteistyömuotoja. Tarvitsemme mukaan huoltajia ja muita alueen toimijoita rakentamaan yhdessä mielekästä tulevaisuutta.

Jokaisessa Helsingin kaupungin peruskoulussa toimii johtokunta, jossa on mukana kotien edustus. Vanhemmat valitsevat itse keskuudestaan edustajat koulun johtokuntaan. Johtokuntien kautta saamme laajan joukon eri alueiden asukkaita mukaan koulujen toimintaan.

Helsingissä oppilaiden vanhemmilta kerätään systemaattisesti palautetta koulujen toiminnasta. Saadut palautteet ovat olleet hyviä ja vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä lapsensa kouluun riippumatta koulun sijainnista.

Juuri julkistetun valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että oppilaat viihtyvät koulussa yhä paremmin. Tämä on hieno asia. Haluamme, että Helsingissä oppilaat pystyvät vaikuttamaan oman koulunsa asioihin ja kokevat koulun turvalliseksi paikaksi oppia ja kasvaa .

Outi-Salo_maalis-2013

 

 

 

Outi Salo
Linjanjohtaja
Helsingin opetusvirasto
Perusopetuslinja

Advertisements

One thought on “Helsingissä kerätään systemaattisesti palautetta koulujen toiminnasta

  1. Virallisissa yhteyksissä toistetaan tätä viestiä siitä, kuinka Helsingin kaupungin tavoitteena on kannustaa vanhempia laittamaan lapsensa lähikouluun. Valitettavasti teot ovat usein ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

    Omaa lähikouluamme Maununnevalla, jo vuodesta 1955 toiminutta Puukoulua, ollaan lakkauttamassa elokuussa 2015. Koulun oppimistulokset ovat hyviä ja alueen lapsia riittää kouluun hyvin. Tuttu, pieni koulu turvallisen kävelymatkan päässä onkin ollut luonnollinen valinta pienten koululaisten vanhemmille.

    Syksystä 2015 alkaen pienet ekaluokkalaiset joutuvat kuitenkin näillä näkymin kulkemaan toiseen kaupunginosaan, Kannelmäkeen kouluun. Kynnys valita Kannelmäen sijasta lapsen koulu vaikkapa Haagasta tai Meilahdesta onkin tämän jälkeen huomattavasti matalampi – etenkin, jos jommankumman vanhemman työmatka suuntautuu tähän suuntaan. Tämäkö on Helsingin opetusviraston tavoitteena näillä toimilla?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s