Arvot aiheena oppilaskuntapäivillä

Opetusvirasto osallistuu aktiivisesti kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin toimintoihin. Suomenkielisten peruskoulujen alueelliset oppilaskuntapäivät järjestettiin syyskuussa toimintakeskus Hapessa, yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

Perusopetuksessa on meneillään opetussuunnitelmien uudistaminen. Peruskoulut valmistelevat syksyn aikana opetussuunnitelman arvopohjaa yhteistyössä huoltajien kanssa. Arvokeskustelua käydään myös oppilaiden kanssa.

Oppilaskuntapäivillä oppilaita kuultiin opetussuunnitelman arvoista ja tehtiin kokeilusuunnitelmia opetuksen yhteissuunnittelun tehostamiseksi kouluissa.

Ilo, huumori, hauskuus, positiivisuus

Oppilaskuntapäivillä keskustelu arvopohjasta avattiin kysymyksellä ”Mitkä tärkeät asiat auttavat sinua viihtymään ja oppimaan koulussa?” Oppilaiden arvopohjan tärkeinä asioina ovat ystävyys, kunnioitus ja luottamus. Lasten ja nuorten näkemyksessä korostuivat myös ilo, huumori, hauskuus ja positiivisuus, jotka eivät aikuisten kanssa käydyissä keskustelussa juurikaan ole tulleet esille.

Arvokeskustelu jatkuu kouluissa jouluun saakka, ja yhteenvedon aikana myös tämä oppilaiden näkemys otetaan huomioon uuden opetussuunnitelman arvopohjaa kirjoitettaessa.

pikkusydän

Yhteissuunnittelua

Oppilaskuntapäivillä vastattiin myös Päättäjämiitin haasteeseen ”Miten oppilaat ja opettajat voisivat enemmän yhdessä suunnitella opetusta?” Ykä-hankkeen suunnittelijat Minna Torppa ja Teemu Ruohonen vetivät työpajan, jossa jokainen koulu teki kokeilusuunnitelman siitä, miten yhteissuunnittelua voitaisiin edistää omassa koulussa.

Metsolan ala-asteen koulun suunnitelman mukaan ”Oppilaat voisivat olla mukana päättämässä, mitä taito- ja taideaineissa tehdään. Oppilaat esittelisivät omaa osaamistaan ja opettaisivat muita. Ensin tutustuttaisiin OPSiin. Toivomme oppilailta ja opettajilta rohkeutta, joustavuutta, tsemppaamista ja kuuntelua.”

Yhtenäiskoulun oppilaiden suunnitelmassa todetaan, että ”Oppilaat suunnittelevat yhdessä opettajien kanssa miten sähköiset työkalut otetaan mukaan opetukseen, eli esim. mitä laitteita voi käyttää, mitä sisältöjä kannattaa käydä läpi sähköisesti ja mitä perinteisesti, ja osallistuvat yleisesti ideointiin.”

Santahaminan ala-asteen koulu on vienyt idean yhteissuunnittelusta virtuaalitasolle ja ehdottaa virtuaalivarttia, jossa ”Oppilaiden kehitysehdotukset/palautteet opettajille keskustelupalstalla virtuaalisesti.

Kokeilusuunnitelmat Dreamdo Schools -palvelussa

Kokeilusuunnitelmat löytyvät Dreamdo Schools palvelusta. Palvelussa voidaan seurata, miten oppilaskuntapäivillä suunnitellut kokeilut etenevät ja millaista palautetta niistä tulee.

Dreamdo Schools on koulujen oma unelmointiympäristö, johon voi liittää kuvia, tekstiä ja videota omasta unelmasta ja sen toteutumisen edistymisestä sekä seurata muiden unelmia. Palvelun on kehittänyt suomalainen Dreamdo Oy, joka on osa Idealist Groupia. Helsingin Opetusvirasto on mukana palvelun kehittämistyössä. RuutiExpossa 8.11. järjestetään Dreamdo Schools unelmointi- ja kokeilutyöpajoja oppilaille ja opettajille.

kirsi_verkka

Kirsi Verkka
opetuskonsultti                                           opetusviraston perusopetuslinja

Mainokset

Yrityskylä innostaa

”Paras päivä ikinä!”

Tähän 6.-luokkalaisen pojan lausahdukseen yhtyy varmasti moni muukin Yrityskylässä vieraillut koululainen. Oppilaiden ja opettajien palaute Yrityskylä-opintokokonaisuudesta on ollut erittäin positiivista. Voisi kuvitella, että koululaiset muistelevat vierailua huvipuistossa. Vierailu Yrityskylässä ei kuitenkaan ole ainoastaan hauskanpitoa vaan totista työtä.

Yrityskylä on 6.-luokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö, joka sijaitsee Tekniikan museossa. Syksyn 2013 vierailupäivät ovat jo täynnä.

Yrityskylässä on 18 yritystä ja julkisen sektorin palvelua, joissa oppilaat työskentelevät päivän ajan eri ammateissa. Ammatteja on kaupunginjohtajasta myyjään, toimitusjohtajaan ja prosessinhoitajaan, yhteensä 64.

Yrityskyla_15_web

Yrityskylä-vierailulle valmistaudutaan etukäteen

Oppilaat ovat jo ennen vierailua tehneet koulussa työhakemuksen ja hakeneet haluamiinsa ammatteihin. Opettaja jakaa ammatit oppilaille työhakemuksen ja opettajan tekemän työhaastattelun perusteella. Kaikkiin ammatteihin löytyy halukkaita ja Yrityskylässä oppilaat heittäytyvätkin ammattirooleihinsa täysillä.

Yrityskylä-vierailulle valmistaudutaan luokissa jo monta viikkoa etukäteen. Opintokokonaisuuteen liittyy tehtäväkirja, jonka avulla käsitellään 10 oppitunnin aikana muun muassa mitä on talous, miksi töitä tehdään ja miksi veroja maksetaan. Useampikin oppilas on hämmästellyt esimerkiksi sitä, kuinka paljon huoltajien palkoista menee kuukausittain esimerkiksi asumiseen ja harrastuksiin.

Oppilaiden ja opettajien palaute Yrityskylä-opintokokonaisuudesta on ollut erittäin positiivista.

Opettajat ovat oivaltaneet, että opintokokonaisuuden aiheet voidaan liittää hienosti eri oppiaineisiin: matematiikan tunneilla lasketaan veroja, kuvaamataidontunnilla tehdään yritykselle mainoksia ja äidinkielentunnilla työhakemus.

Parhaita anteja: onnistuminen omassa työssä

Opettajat ovat myös todenneet, että Yrityskylä sopii kaikenlaisille oppilaille: tytöille, pojille, koulussa hyvin tai huonosti menestyville oppilaille, hiljaisille ja vähän vilkkaimmillekin oppilaille. Erityisen hyvää palautetta on tullut myös erityisoppilaiden osallistumisesta Yrityskylässä.

Toiminnallisuus oppimismenetelmänä sekä innostaa että osaltaan myös rauhoittaa toimintaa, koska kaikki keskittyvät omiin tehtäviinsä. Erilainen oppimisympäristö ja toiminnallisuus tuovat opettajien iloksi ja hämmästykseksi oppilaista esiin aivan erilaisia ominaisuuksia kuin luokkahuoneessa tapahtuva niin sanottu perinteinen opetus.

Myyminen ja asiakaspalvelu on monien mielestä ollut parasta Yrityskylä-vierailulla. Monet ovat kokeneet parhaana myös omassa työssä onnistumisen.

Ehkä kuitenkin kaikkein parasta monien mielestä on ollut vapaa-aika työvuorojen välissä, koska silloin on saanut toimia kuluttajana ja ostaa eri yrityksissä myytävinä olevia tuotteita ja makeisia työssä ansaitsemillaan rahoilla. Yrityskylässähän maksetaan tietysti palkkaakin. Palkanmaksu tapahtuu kaksi kertaa päivän aikana ja – koska houkutuksia riittää – vaatii jonkin verran suunnitelmallisuutta saada palkka riittämään kaikkeen.

Yrityskyla_12_web

Kansalaistaitojen opettelua

Yrityskylä-opintokokonaisuuden aiheet liittyvät opetussuunnitelman aihekokonaisuuteen ”Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys”. Yrittäjyys sanana saattaa herättää ajatuksia siitä, että kaikista lapsista oltaisiin leipomassa yrittäjiä. Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan yrittäjyyskasvatukseen liittyy myös oman talouden ja elämänhallinnan taidot.  Yrityskylä-koulutuksessa eräs opettaja sanoikin, että tässähän on kyse itse asiassa kansalaistaitojen opettelusta. Ja niitähän me kaikki tarvitsemme jo hyvin nuoresta lähtien.

Yrityskylä netissä

Hannele Aavio                                                                                               Projektisuunnittelija, Yrityskylä                                                                                 Helsingin opetusviraston perusopetuslinja

Kuvat: Rhinoceros

Ryhmäyttääkkö vai ei? – Siinäpä pähkinä purtavaksi

Nuoret: Miettikää asian tarpeellisuutta ja vaatikaa asioita aikuisilta, se on teidän oikeutenne!

Alan ammattilaiset: Kyselkää nuorilta aiheesta ja keskustelkaa asioista heidän kanssaan, se on teidän velvollisuutenne!

Ryhmäyttää. Oudolta kuulostava sana, jos sen kanssa ei sattumoisin ole tekemisissä vuosittain. Meidän alueellisten nuorisotalojen ohjaajien tehtävänä on ollut jo vuosia ryhmäyttää alueiden lähikoulujen uudet seiskaluokat.

Asiasisältö ja idea tullevat kuitenkin esille termiä maistellessa. Koko ryhmäytystoiminnan idea pohjimmiltaan on luoda nipusta yksilöitä yksi yhtenäinen ryhmä. Ryhmä, jossa jäsenet ovat tietoisia sekä omasta jäsenyydestään ja siitä, keitä muita ryhmään kuuluu. Ryhmän toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä on keskeistä ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus sekä yhteinen tavoite.

Kuva: Kennet Bergen/Pasilan nuorisotalo

Kuva: Kennet Bergen/Pasilan nuorisotalo

Luokkalaisia ja ryhmäläisiä

Miksi ryhmäyttää? Onhan nuorista jo muodostettu luokkakokonaisuus, jossa on tietty määrä oppilaita. Kaikki muistavat millä luokalla ovat. Kaikkien syy olla ryhmässä on vähintään yleinen oppivelvollisuus ja kaikkien yhteinen tavoite on ainakin peruskoulusta pois pääseminen. Kaikki edellä mainitut syyt ovat kuitenkin keinotekoisesti luotuja, monen nuoren mielestä pakkoja ja aikuisten sääntöjä, joilla nuorisoa ja heidän elämäänsä kontrolloidaan.

Ryhmäytystilanteita ei tule pitää taianomaisena hetkenä, joissa kaikki nämä nuorisoa ”vaivaavat”, jonkun mielestä lähes anarkistiset, mietteet karsitaan ja saatetaan oppilaat tilaan jossa kaikki ennakkoluulot, motivaatio-ongelmat ja oppimisvaikeudet katoavat. Se ei ole realistista. Ryhmäytystilanteissa pyritään korostamaan jokaisen nuoren yhdenvertaisuutta ja myös velvollisuuksia osana joukkoa, toisilleen lähtökohtaisesti vielä toistaiseksi tuntemattomia ihmisiä.

Anna muille työskentelyrauha, vaikka juuri sillä hetkellä käsiteltävä asia ei sinua kiinnostakaan. Leikki on lasten ja koulu nuorten työtä.

Nuoriso-ohjaaja – yksi turvallinen aikuinen lisää

Tärkeintä vähintään kolmen kouluvuoden onnistumisen kannalta on kuitenkin näyttää nuorille, että itkua ja hammasten kiristystä sisältävän elämänvaiheen tukiverkostoon on tullut yksi vastuuntuntoinen porukka aikuisia lisää. Koulussa on ”pakko olla”, kotona kysellään nuoren omista, monen nuoren mielestä henkilökohtaisista, asioista. Nuorisotalo ja sen henkilökunta voi parhaillaan olla ongelman ratkaiseva ja sillan rakentava tekijä nuoren, koulun ja kodin välillä.

Monesti ohjaajalle on jopa helppoa kertoa asioita, joiden läpikäyminen koulussa tai kotona tuntuu mahdottomalta. Eikä nuorisotalo ole pelkästään paikka jonne tullaan kun kaikki menee päin mäntyä. Monet tulevat nuorisotaloille tutustuakseen uusiin ihmisiin tai oppiakseen vaikka ruoanlaittoa.

Jonkinlainen non-formaali oppimistilanne, vaikka kioskikassan laskemisessa, voi antaa sysäyksen mielenkiintoon oppia ja antaa muidenkin keskittyä matikan tunneilla.

PicsPlay_1379591755554_uusi

Kuva: Kenneth Bergen/Pasilan nuorisotalo

Kodin ja koulun yhteistyötä peräänkuulutetaan, kuten aina. Meillä Suomessa tehdään monien mittarien mukaan jopa maailman parasta nuorisotyötä. Alueellinen nuorisotyö yhteistyössä koulujen ja kotien kanssa nauttii kuntalaisten, aikuisten, lasten ja nuorten luottamusta.

Ryhmäytykset ovat yksi pikkuriikkinen, helposti muun byrokratian sekaan katoava osa suurta kokonaisuutta, joka koskettaa nuoren koulu-uraa ja elämää. Teeman ei kuitenkaan saa antaa kadota, vaan päinvastoin sitä pitää vahvistaa ja kehittää osana laajaa nuorisotyön kenttää koulujen, kotien ja nuoria hieman eri näkökulmasta tarkkailevien aikuisten toimesta.

PicsPlay_1379591989329_uusi

Kuva: Kenneth Bergen/Pasilan nuorisotalo

Kyllä, ehdottomasti kannattaa ja tulee ryhmäyttää! Ajatellaan ryhmäytyksiä vaikkapa tilaisuuksina, joissa näiden nuorten mieleen istutetaan heidän huomaamattaan siemen ajatuksesta, että jokaiseen elämänvaiheeseen löytyy aikuinen, joka pyrkii pitämään huolen hänen hyvinvoinnistaan.

larvi_web

Tommi Ripatti

Kirjoittaja on henkeen ja vereen mikkeliläinen, nykyisin kuitenkin jo muutaman vuoden ajan helsinkiläinen nuorisotyön ammattilainen.