Valmistaudumme ylipormestarin itsenäisyysjuhlaan

Helsinkiläiskoulujen neljäsluokkalaiset kutsutaan jälleen ylipormestari Jussi Pajusen isännöimään itsenäisyysjuhlaan. Jokainen oppilas saa henkilökohtaisen kutsukortin ylipormestarilta. Kortti on arvokas muisto tapahtumasta.

Malminkartanon ala-asteella valmistautuminen itsenäisyyspäivän tansseihin Finlandia-talolla aloitettiin jo hyvissä ajoin. Oppilaat, minun mahtavat neljäsluokkalaiseni, kyselivät uteliaina jo aikaisin syksyllä, milloin harjoitukset alkavat ja kenen kanssa kukin pääsisi tanssimaan.  Innokkaita kysymyksiä heräsi myös Finlandia-talon tapahtumista ja esiintyjistä. Isosiskot ja isoveljet sekä ystävät olivat kertoneet jo kokemuksistaan aikaisemmilta vuosilta.

Pertti_Nisonen_IP

Kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki/Pertti Nisonen

Tanssiparien valinta osoittautuikin hankalammaksi, mitä osasin kuvitella. Tyttöjä luokallani on vain seitsemän, joten parit joutuvat vuorottelemaan ainakin koulun itsenäisyyspäivän juhlassa, jossa pääsemme näyttämään harjoittelumme tuloksia. Harjoituksissa kaikki ovat kuitenkin osallistuneet innokkaasti, vaikka aina ei se mieluisin tanssipari olisi vierelle päätynytkään.

Harjoittelimme tansseja pienissä erissä, joten aikaa jäi muullekin liikunnalle.  Monet tanssit olivat oppilaille jo ennestään tuttuja, tai ne oli ainakin nähty aikaisempina vuosina koulun itsenäisyyspäivän juhlissa. Oli hienoa seurata ryhdikästä ja rytmikästä menoa koreografioiden omaksumisen myötä.

Ennen Finlandia-talon hienoa ja juhlallista tapahtumaa oppilaat tanssivat kenraaliharjoituksena vanhemmille edellisenä iltana. Samalla varmistamme, että kaikilla on juhla-asut kunnossa ja askeleet hallussa. Olen jo kuullut tyttöjen supattelevan meikeistä, hiuksista sekä mekoista. Tilaisuus on oppilaille ja vanhemmille mieluinen ja jännittävä tapahtuma.

Toisaalta tapahtuma on juhlallinen ja hieno, toisaalta taas rentoa ja mukavaa yhdessäoloa.

Kuva: Raili Tanhuanpää

Kuva: Raili Tanhuanpää

Opettajakin aikoo nostaa mehumaljat ja napostella vaahtokarkkeja osallistujien kanssa juhlatunnelman lisäämiseksi. Koulun oma itsenäisyyspäivän juhla on myös hieno ja arvokas tapahtuma. Meillä on ollut tapana luoda koulun ruokalaan lähes ravintolamaiset olosuhteet pöytäliinoin, seinäkoristeluin sekä kattauksin.

Kuva: Malminkartanon ala-asteen koulu

Lipun tuonti saliin airuineen päivineen on vaikuttavaa joka kerta. Perinteenämme on myös jo vuosien ajan ollut Vaskivuoren musiikkilukion esittämä klassinen konserttituokio ennen 4. luokkalaisten tanssiesitystä koko koululle.

Oppitunneilla olemme puhuneet Suomen itsenäisyydestä. Kuvaamataidossa oppilaat saivat luoda aiheeseen sopivia töitä, teemana ”sininen”.

Juhlapukeutumisen merkityksestä sekä hyvistä tavoista keskustelimme äidinkielen tunneilla.

Oppilaillani on hienoja mielipiteitä ja he osallistuvat keskusteluihin aktiivisesti. Musiikin tunnilla kertaamme vielä aiheeseen liittyvät laulut sekä niiden sanat.

Hyviä ruokailutapoja, kohteliasta käytöstä ja toisten huomioimista pyrimme vaalimaan joka päivä ruokalassa. Opettaja syö ja opastaa oppilaita samassa pöydässä.

Oppilaat eivät ehkä täysin ymmärrä Suomen itsenäisyyden merkitystä, mutta luulen kuitenkin, että jokainen tuntee sen sydämissään sillä viikolla, kun tanssimme ja juhlimme ylpeänä itsenäistä Suomea.

kuva_Seppo_Laakso

Kuva: Halsingin kaupungin kuvapankki/Seppo Laakso

Malminkartanon ala-asteen 4A toivottaa kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!

Tunnelmia kirjasi 4A:n luokanopettaja Lari Oresmaa

Oppisopimus kiinnostaa nuoria

Oppisopimus on tänään kaikkien huulilla ja laajasti esillä eri tiedotusvälineissä. Nuorten parissa asia usein esitetään upeana vaihtoehtona, jossa käydään töissä ja saadaan palkkaa ja todistuskin jossakin vaiheessa.

Ihan näin yksinkertainen asia ei tietenkään ole, mutta upea mahdollisuus monille nuorille sekä työnantajille.

Nuorisotakuu nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kohdistanut runsaasti positiivista huomiota nuorten oppimismahdollisuuksien laajentamiseen. Puhelimet soivat kuumina. Oppisopimus on perinteisesti liitetty aikuisten oppimiseen, mutta tänä päivänä se on varteenotettava vaihtoehto myös nuorille, jotka haluavat opiskella ammatin työelämälähtöisesti ammattitaitoisen tekijän ohjaamana.

80 % oppisopimusopiskelusta tapahtuu työpaikalla työtä tehden ja 20 % oppilaitoksessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että oppisopimus edellyttää työpaikan löytymisen ja on juridisesti määräaikainen työsopimus. Tämä tietenkin vaatii vankkaa sitoutumista ja korkeata motivaatiota kaikilta osapuolilta.

38540

Mitä oppisopimus nuorelle ja yritykselle tarjoaa?

Oppisopimuksella yrittäjä saa koulutettua yrityksen tarpeisiin sopivan, innostuneen ja oppimishaluisen työntekijän, jolle maksaa alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Vastaavasti yritykselle maksetaan korkeita koulutuskorvauksia oppisopimusopiskelijan palkkaamisesta. Yritys nimeää nuorelle työpaikkakouluttajan, joka ohjaa ja kouluttaa nuorta koko oppisopimuskoulutuksen ajan usein kädestä pitäen opastamalla.

Ohjauksen tarve toki vähenee työssä oppimisen karttuessa. Työpaikkakouluttajalla on aivan keskeinen rooli oppisopimuskoulutuksen onnistumisen kannalta ja tämän yhteistyön onnistumiseen panostetaan myös oppisopimusyksikön sekä tietopuolisen opetuksen tarjoavan oppilaitoksen vastuuopettajan toimesta.

Nuorelle oppisopimus on hieno mahdollisuus hankkia tulevaisuuden kannalta arvokasta työkokemusta, saada palkkaa ja oppia työtä tekemällä. Nuori pääsee näin työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi. Oppisopimusopiskelu tarjoaa monelle nuorelle hyvät mahdollisuudet työllistyä yritykseen, jossa on oppisopimusopiskelun suorittanut.

Oppisopimusyksikkö auttaa työpaikan löytämisessä

Koska työpaikan löytäminen tänä päivänä on varsin haasteellista, valmennamme nuoria oppisopimuspaikkojen etsimisessä, omien vahvuuksiensa markkinoinnissa ja ohjaamme perehtymään huolella yrityksiin esimerkiksi yrityksen kotisivujen avulla.

Tarjoamme yrityksille myös rekrytointiapua räätälöityjen Treenijaksojen avulla. Jakson aikana paneudutaan tuleviin opintoihin, työelämässä tarvittaviin pelinsääntöihin, sekä tutustutaan yritykseen ja valmentaudutaan työhaastatteluun.

Yritykset mahtavasti mukana

Tällä hetkellä elämme mielenkiintoisessa tilanteessa. Runsas mediahuomio ja yritysten halu kantaa yhteiskuntavastuunsa ovat saaneet yritykset aktivoitumaan kovasti ja tarjoavat meille oppisopimustyöpaikkoja. Ajankohtainen haaste oppisopimusyksikölle ja nuorten kanssa työtä tekeville yhteistyökumppaneillemme on hoitaa tiedotustoiminta tehokkaasti ja löytää sopivat ja sitoutuneet nuoret yrityksiin.

Nuorille on tarjolla myös joustavia opiskelureittejä oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun ja oppisopimuksen yhdistelmien kautta. Yrityksille tämä tarkoittaa sitä, että heillä on entistä monipuolisemmat mahdollisuudet löytää yrityksen tarpeisiin sopiva motivoitunut nuori työntekijä.

Nuorisotakuuhengessä,

Tuija-Peussa-_web

Tuija Peussa                                                                Nuorten oppisopimuksen koordinaattori

www.oppisopimus.hel.fi

Mitä ihmeen arvokeskustelua?

Helsingin perusopetuksessa pohditaan arvoja. Tavoitteena on tehdä opetussuunnitelman pohjustusta ennen varsinaista sisältövaihetta, joka alkaa opetushallituksen julkaistua opetussuunnitelman perusteet ensi vuonna. Mihin arvokeskustelua taas tarvitaan?

Arvot ovat perinteisesti suuria sanoja kuten hyvyys, totuus ja kauneus. Opetuksessakin arvot ilmaistaan vuodesta toiseen samoin sanoin ja tuntuu ajan tuhlaamiselta askarrella jälleen vanhojen teemojen parissa. Kuitenkin arvot ja niiden merkitykset muuttuvat. Vuosisatojen varrella tasa-arvoa on ollut se, että tytöt saavat käydä koulua, että pojat ja tytöt käyvät samaa koulua tai kuten viimeksi, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat käyvät samaa koulua kuin muutkin alueella asuvat lapset. Mitähän tasa-arvo tällä kierroksella tarkoittaa – tai sadan vuoden kuluttua?

Arvoista keskustelu voi tuntua vaikealta ja etäiseltä. Tosiasiassa ihmiset tekevät elämässään jatkuvia valintoja, jotka perustuvat tiedostettuihin tai tiedostamattomiin käsityksiin siitä, mikä on tärkeää, arvokasta tai hyvää. Valinnoissa on usein mukana suuria tunteita, jolloin on vielä vaikeampi eritellä, mitä päätösten taustalla on. Joillekin itsestään selvä asia voi toiselle olla ehdottomasti arvovalinta, kuten esimerkiksi lähikoulun valinta tai valitsematta jättäminen omalle lapselle.

Muuttuvat arvot ja kehittyvä arvokeskustelu

Arvokeskustelun avuksi luotiin pohjamateriaalia viime keväänä ja kesänä kouluväen tapaamisissa. Puheenvuoroja kuultiin mm. filosofi Maija-Riitta Ollilalta ja MLL:n pääsihteeri Mirjam Kallandilta. Opetussuunnitelmaa varten perustettu työryhmä kokosi keskusteluista luonnoksen, joka sisälsi ilmaisuja kuten ”rikastuva moninaisuus”, ”henkinen kimmoisuus” ja ”viipyilevä pedagogiikka”. Luonnostelma onnistui tehtävässään ja käynnisti kipakan keskustelun koulujen henkilöstön, vanhempien, johtokuntien ja vanhempainyhdistysten keskuudessa. Palautteen perusteella pohjaa on työstetty lisää, jotta se toimisi nettikyselynä kaikille kiinnostuneille. Lopputulosta ei ole valmiiksi kirjoitettu, vaan se muotoutuu avoimessa prosessissa tämän syksyn aikana.

”Vaalimme lapsen etua” mainitaan ensimmäisenä eettisenä periaatteena. Selvä juttu, ajattelemme kukin tahoillamme, mutta asia on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Vielä jokin aika sitten lapsen etu tarkoitti, että aikuiset ja yhteisö määräsivät tiukat raamit ja tehtävät, joihin lapsi kasvatettiin. Sekään ääripää ei toiminut, että annettiin rajatonta vapautta, koska siitä tulikin turvattomuutta. Tämän päivän sana on osallisuus, joka kuvaa siitä, että lapsen on voitava turvallisten rajojen sisällä, mutta omana itsenään, kasvaa, osallistua ja löytää oma persoonallinen roolinsa osana yhteisöä.

Uusia ulottuvuuksia lapsen etu saa, kun määrittelyä haetaan yhteisöjen ja kulttuurien välillä. Laaja kirjo kieliä, maailmankatsomuksia, perinteitä ja tapoja näkyy ja kuuluu Helsingin kouluissa. Erilaisten tarpeiden ja näkemysten erot ovat suuret myös ihan tavallisten suomalaisten kesken.

On välttämätöntä, että lapsen edusta käydään vuoropuhelua. Lapsi, vanhemmat ja opettajat joutuvat pysähtymään ja avaamaan toisilleen, mitä tarkoittaa lapsen paras juuri käsillä olevassa tilanteessa. Hyvä oppiminen ja arjen toimivat ratkaisut löytyvät keskinäisen luottamuksen ja kunnioituksen hengessä. Lapsen etu ei ainakaan silloin toteudu, jos aikuiset eivät halua tai kykene vuorovaikutukseen.

Maailma muuttuu ja koulu muuttuu – miten muutokset tulevat näkyviksi arvoihimme? Mikä on nyt ja tulevina vuosina tärkeää, hyvää ja arvokasta Helsingin kouluissa? Keskusteluissa avaamme merkityksiä ja jaamme ajatuksia, ilmaisemme pelkoja, toiveita ja unelmia. Sanoista tulee tekoja, kun keskustelun myötä ymmärrämme toisiamme ja sitoudumme yhteisiin merkityksiin.

Tervetuloa mukaan arvokeskusteluun!

Kuva: Olli Häkämies

Kuva: Olli Häkämies

Marja Riitta Rautaparta                           ops-ohjausryhmän jäsen                          vs. rehtori

Perusopetuksen arvoista voi antaa palautetta arvokyselyn kautta. Linkki kyselyyn ja ohjeet vastaamiseen löytyvät opetusviraston sivuilta.