Kokemuksia työelämään tutustumisesta

Nuorten siirtyminen työelämään, koulun ja työuran yhteen sovittaminen ja nuorten työelämätaidot ovat herättäneet paljon julkista keskustelua viime vuosina. Nuorten sujuvaa siirtymistä työelämään on edistetty muun muassa kampanjoinnilla ja koulutusta sekä tukijärjestelmää kehittämällä.

Nuorten työelämätaitojen kehittyminen alkaa jo ennen oppivelvollisuuden päättymistä. Suurella osalla oppilaista ensikosketus työelämään tapahtuu yläkoulussa työelämään tutustumisen aikana. Työelämään tutustumisjakso eli TET suoritetaan Helsingissä 8.-9.-luokalla sekä 10. -luokalla. Harjoittelujaksot sijoittuvat koko lukuvuodelle.

Opetusviraston blogissa vierailevat tällä kertaa Torpparinmäen peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset Sara Kautto ja Villiina Puustelli. He kirjoittavat omista tammikuussa 2013 suoritetuista TET-jaksoistaan.

 

TETissä helsinkiläisellä radioasemalla

Olin tetissä viikon radiossa. Pääsin tutustumaan paljon erilaisiin radiotyön muotoihin, ja opin paljon. Sain monia erilaisia tehtäviä; tein tietokilpailukysymyksiä ja kilpailijatutkimusta, järjestelin kaappeja, etsin musiikkia netistä jne. Yhtenä päivänä pääsin kuuntelemaan ja katsomaan suoraa radiolähetystä. Se oli hauskaa ja sain paljon vastauksia kysymyksiin, mitkä mietityttivät minua.

Kuten sanoin, opin viikon aikana todella paljon. En olisi uskonut että radion tekemiseen tarvitaan niin monta eri ammattia ja ihmistä. Jokaiselle osa-alueelle oli omat työntekijänsä. Opin myös paljon tekniikan juttuja. Kaikki ihmiset olivat todella mukavia minulle ja auttoivat, vaikka heillä oli omia kiireitäkin. Muutenkin toimistolla oli rento ja hyvä tunnelma.

Työtehtäväni olivat sisäänsä aika helppoja, mutta haastavaa oli se, että piti olla koko ajan vähän omatoiminen, kun ei kuitenkaan koko ajan viitsinyt häiritä muita ja kysyä, mitä pitäisi seuraavaksi tehdä. Pärjäsin kuitenkin mielestäni ihan hyvin, eikä hetkiä, jolloin ei olisi ollut mitään tekemistä, tullut melkeinpä yhtään.

Kiinnostuin TET:n aikana todella paljon radiotyöstä, ja voisin hyvinkin nähdä itseni siinä työssä tulevaisuudessa. Työ vaikutti oikeasti hauskalta, vaikka tietenkin jokaisessa työssä on miinuksensa. Vaikka ihmisillä oli kiire, jaksettiin silti vitsailla ja nauraa. Ainoa miinus tetissä oli pitkä työmatka, mutta se ei haitannut ollenkaan, koska muuten siellä oli niin hauskaa!

Sara Kautto, Torpparinmäen peruskoulu, 9. lk

 

TET-harjoitteluni kahvilassa

Olin tutustumassa työelämään Olympiaterminaalin Robert’s Coffeessa. Työtehtäviinsä kuului esimerkiksi astioiden blokkausta pöydistä, pöytien pyyhkimistä, lattian pesua, erilaista siivoamista ja joidenkin ruoka-annoksien tekoa.

Opin esimerkiksi käyttämään ravintoloissa olevia tiskikoneita, pesemään lattioita ja tekemään ruoka-annoksia. Opin muitakin asioita, kuten olemaan todella omatoiminen. Oli kivaa, kun minulle annettiin tehtäväksi esimerkiksi pestä keittiön takalattia joka päivä samaan aikaan ja tein sen ilman muistutusta, jolloin työnantaja näki, että olin omatoiminen.

Haastavaa oli se, että välillä ei ollut mitään tekemistä. Olin töissä kymmenestä aamulla neljään iltapäivällä, ja jos tuli sellaisia hetkiä, jolloin tekemistä ei ollut, tuntui aika kulkevan todella hitaasti. Muuten työssä ei ollut mitään erityisen vaikeaa tai haastavaa.

Työssä positiivista oli, kun joskus asiakkaat alkoivat juttelemaan tai sanoivat ystävällisesti “kiitos”, kun tulin putsaamaan pöytää. Ihmisten ystävällisyys piristi päivää todella hyvin.

Villiina Puustelli, Torpparinmäen peruskoulu, 9. lk

Yläkoulut pohtimassa monikulttuurisuutta

Helsinkiläinen opiskelijakunta kasvaa suomalaisittain ainutlaatuisessa ympäristössä. Nuoret kohtaavat monikulttuurisuutta pienestä pitäen, mutta tämä ei ole poistanut siihen liittyviä kysymyksiä muun muassa identiteetistä, monikulttuurisuudesta ja suomalaisuudesta. Nämä jäävät usein käsittelemättä, vaikka nuoret kaipaavat rehellistä ja avointa keskustelua näistä aiheista. Helsingin yläkouluja parhaillaan kiertävät Walter ry:n KYTKE-työpajat antavat heille juuri sitä.

Walter1

Valtakunnallisia KYTKE-projektin työpajoja vetävät monikulttuuriset suomalaiset urheilijat nostavat nuorten omat ajatukset ja mielipiteet keskiöön, rohkaisten nuoria tuomaan käsityksiään avoimesti julki. Aiheet linkittyvät moneen koulumaailmassa olevaan kysymykseen, kuten kiusaamiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja erilaisuuteen. Lopputuloksena avarakatseisuus lisääntyy kun nuoret pohtivat kuinka he kohtaavat toisiaan.

Syrjintä on yksi vaikeista teemoista joita työpajoissa käsitellään. Samalla tulee käsiteltyä siihen kuuluvaa rasismia. Se mielletään usein asiana joka tulee vain enemmistöltä vähemmistölle, mutta tämä ei suinkaan pidä paikkaansa. Rasismia esiintyy monesti myös suurten vähemmistöryhmien välillä. Myös enemmistö voi kokea syrjintää, esimerkiksi jos kaikki negatiivinen palaute vähemmistölle leimataan rasismiksi. Pienillä paikkakunnilla tämä ei usein ole ilmeistä vähemmistön pienen määrän takia.

Vähemmistöryhmien suuremmassa määrässä on myös paljon hyviä puolia. Syrjäytyminen on vähäisempää, sillä tarjolla on laajempi tukiverkko jonka kanssa purkaa kokemuksiaan. Yksin ei tarvitse olla. Moninaisessa ympäristössä kasvaneiden nuorten pohdinta on, vaikkakin keskeneräistä, syvemmällä tasolla kuin monella muilla. Erilaisuutta pidetään normina, mutta siihen ei välttämättä osata suhtautua. Siinä piileekin syrjinnän ja kiusaamisen välisen yhteyden ydin.

Walter2

Nuorten ennakkoluulot nousevat esille KYTKE-työpajoissa ja vetäjät kysyvätkin nuorilta mistä ne syntyvät? Helsingin nuorten yleisin vastaus ei poikkea muusta Suomesta – kotoa ja vanhemmilta. Nuoret poimivat kotoa vanhempien ajattelemattomasti ilmaisemia aatteita ja ottavat ne omikseen. Pohdinnan puutteen takia he monesti tekevät vanhempiaan rajumpia yleistyksiä, eivätkä pohdi sanojensa vaikutusta muihin.

Walter ry pyrkii edistämään edustamiaan arvoja kaikissa työpajoissaan, jotta juuri ilmaisujen kohde olisi päällimmäisenä mielessä kun häneen viitataan. Näitä ovat toisen kunnioittaminen, ymmärtäminen, välittäminen ja vastuun ottaminen. Tunnin mittaiset koulutyöpajat eivät hyvistä tuloksistaan huolimatta pysty ihmeisiin ja monelle nuorelle jää jatkokysymyksiä. Tätä varten Walter ry:llä päivystetään yleistä puhelinta kolmesti viikossa (ti-to, klo 14-19) numerossa 04 04 85 85 55. Puhelimeen voivat soittaa myös vanhemmat ja opettajat täysin nimettömästi.

Työpajat jatkuvat vilkkaasti Helsingissä ja ympäri Suomea kevätkaudella ja koulut tekevät jo varauksia syksyä silmällä pitäen. Samoja teemoja pohditaan myös vanhempainilloissa, joihin toivotamme kaikki kiinnostuneet mukaan haastamaan omia ennakkoluulojaan. Sitä ennen Walter ry:n KYTKE-projektiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: www.walter.fi/KYTKE

Teksti ja kuvat: Walter ry

Mitä ysin jälkeen?

Oppilaanohjauksen tärkeimmät hetket ovat näin helmi-maaliskuussa niin yläkoululaisen kuin oponkin näkökulmasta. Yläluokkien aikana opon työ tähtää siihen, että jokaisella ysiluokkalaisella on harkittu ja realistinen suunnitelma yhteishakua varten.

Yhteishakuun ja oman koulutuspolun valintaan valmistaudutaan yhteisillä oppitunneilla erilaisten tehtävien ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Omiin työtapoihini kuuluu jokaisen oppilaan henkilökohtainen noin oppitunnin mittainen tapaaminen kahdeksannen luokan keväällä ja uudestaan yhdeksännen luokan aikana. Tapaamisissa keskustellaan ura- ja koulutussuunnitelmista ja tutustutaan koulutustarjontaan.

Nuoren omakoulumenestys ja tavoitteet opinnoissa ovat myös tärkeitä keskustelun aiheita.

Henkilökohtainen ohjaus on erittäin tärkeää ja avainasemassa nuoren ja opon ohjaussuhteen syntymisen kannalta, mutta tärkeää on myös luokkamuotoinen ohjaus. Nuoret ovat kiinnostuneita jatko-opinnoista ja kiinnostuksen kohteista puhutaan luokassa. Helsingissä koulutustarjontaa on paljon ja 20 oppilaan luokassa kiinnostuksen kohteita yhtä monta kuin oppilaitakin.

Kaikille mielekkään ja kiinnostavan oppilaitosesittelyn tekeminen on usein aika haasteellista. Oppilasta, jota kiinnostaa vaikkapa urheilulukio, on vaikea saada kiinnostumaan ammatillisen koulutuksen perustutkinnoista. Olen pyrkinyt kiertämään tätä ongelmaa yhdessä kollegani oppilaanohjaaja Heidi Falckin kanssa kehittämällämme Ykä Ysiluokkalaisen yhteishakutehtävän avulla.

Tehtävässä tutustutaan kouluihin ja valintaperusteisiin ns. arkkityyppien avulla. Oppilaat jaetaan ryhmiin ja ryhmät saavat itse valita yhden opojen luomista arkkityypeistä. Luokassa tulee käsitellä kaikkia arkkityyppejä.  Arkkityypit löytyvät jokaiselta ysiluokalta:

  • Yksi selkeästi lukioon menevä, tulevaisuus selvä esim. haluaa lääkäriksi
  • Yksi selkeästi amikseen menevä esim. haluaa parturi-kampaajaksi
  • Yksi epätietoinen, keskitasoa koulussa, ei tiedä haluaako lukioon vai amikseen
  • Toinen epätietoinen, heikohko koulumenestys

Oppilaat luonnostelevat ryhmätyönä ensin paperille arkkityypin piirteitä: sukupuoli, perhe, harrastukset, kiinnostuksenkohteet, joulutodistuksen arvosanat jne. Tämän jälkeen suunnitelma kirjataan Wordilla ja oppilaat rakentavat Voki-virtuaalihahmo-ohjelmalla ryhmän arkkityypin. Opo siirtää hahmon kuvauksen ja virtuaalihahmon blogiin, hän toimii aluksi blogin pääkirjoittajana ja sensorina.

Oppilaat pohtivat ryhmissä hakutoiveiden valintaan vaikuttavia tekijöitä arkkityypin kautta (esim. opiskelupaikan sijainti, kulkuyhteydet, tarjonta, maine, kavereiden valinnat, perheen toiveet, keskiarvo/pisteet, jotain muuta esim. avoimet ovet). He voivat miettiä millaisia kysymyksiä arkkityyppien mielessä pyörii yhteishakuun liittyen? Mistä lähteistä kysymyksiin löytyisi vastauksia?

Hahmot tutustuvat kouluihin ja hankkivat tietoa koulutuksesta eli oppilaat etsivät tietoa esim. opintopolku verkkopalvelusta, ysin jälkeen -sivustolta ja koulujen kotisivuilta. Olen tehnyt myös koululle facebook-sivut opoilua varten.

Blogikuva2

Tehtiksen oposivuille on koottu linkkejä ja apuvälineitä yhteishakuun valmistautumiseen. Ryhmätyöllä pyritään vertaisuuden lisäämiseen ja myös siihen, että nuori voi ikään kuin ulkoistaa omia pohdintojaan keksityn hahmon avulla ja ehkä löytää ratkaisuja omiin ongelmiinsa.

Ryhmätyön lopuksi mietitään tilanteita yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen. Oppilaat miettivät ja päättävät, miten arkkityypille kävi yhteishaussa ja pohtivat, mitä arkkityyppi tekee kuultuaan tuloksista.  Ryhmät esittelevät työnsä tulokset muille oppitunnilla ja blogissa.

Blogikuva1

Blogi löytyy osoitteesta http://ykaysiluokkalainen.blogspot.fi/

Oppilaiden innostus Voki-hahmojen tekemiseen on todella suurta ja välillä innostuksen mukana voi mennä varsinaisen asian pohtiminen. Oppilaiden tiedon hakemisen taitojen kehittäminen on todella tärkeää. Nuorilla on kyllä hallussa median viihdekäyttö, mutta itselle olennaisen tiedon hakemisen taito ja tiedon kriittinen arviointi vaatii aikuisen ohjausta ja apua. Oppilaan ja opon yhteinen tavoite on mahdollisimman oikean koulutusvalinnan tekeminen.

Anu_Japisson_blogi

Oppilaanohjaaja Anu Japisson

Tehtaanpuiston yläasteen koulu ja Vuosaaren peruskoulu