Unelmatetissä

Bussi pysähtyy aamuruuhkaan ja alan vilkuilla kelloa. Ehdinkö varmasti yhdeksäksi mediakeskukseen? Päätän laittaa tekstarin Teemulle: ”Hei! Matkalla ja saatan myöhästyä hiukan. ”Mahanpohjassa kipristelee ja eka aamu uudessa työpaikassa jännittää.

Miksi kesken kouluvuoden ja sateisen joulukuun olen matkalla uuteen työpaikkaan? Kiitos kuuluu ope-tetille eli opettajien mahdollisuudelle tutustua työelämään.

Kaikki alkoi, kun järjestelin viime syksynä ysiluokkalaisten harjoittelua ja mietimme yhdessä oppilaiden kanssa uusia ja kivoja työpaikkoja. Samaan aikaan koulussamme vieraili Ykä-hanke ja yksi oppilaista keksi kysyä heiltä, mahtuisiko projektiin muutama koululainen viikoksi. Mahtuihan sinne, ja kun sain työtehtävien kuvauksen välitettäväksi oppilaille, vastasin spontaanisti, että tulisin itsekin mielelläni harjoittelijaksi niin kivan kuuloiseen hommaan. Sain pian vastauksen, että ”No miksi et tulisi?”

Näiden onnekkaiden sattumien ja opetusviraston myötämielisen sijaisrahapäätöksen ansiosta vaihdoin viikoksi työtä ja tehtäviä, ja istun siis maanantaiaamuna matkalla kohti uutta duunipaikkaa. Ehdin sittenkin ajoissa perille ja tapaan työkaverini. Aloitamme viikon suunnittelemalla tehtäviäni ja napsimme tavoitteita post it -lapuille työhuoneen seinälle. Selkeä ja kiva työtapa, jossa laput jäävät paikoilleen ja joihin palaamme viikon varrella muutaman kerran.

Ykän eli yhteisöllisyys, koulu ja älykkäät palvelut -projektin päämääränä on kehittää yhdessä koulun, oppilaiden ja muiden sidosryhmien kanssa kouluista yhteisöllisempiä. Helsingissä kehitystyön tuloksena on syntynyt viisi toimintamallia: PopUp -koulu, lasten tilastollinen vuosikirja eli Tilastrofi, iNNOSTU!-toiminta, mediatiimi ja unelmointiprojekti.

Viimeksi mainittua Ykäläiset eli Teemu Ruohonen ja Minna Torppa kävivät Vesalan yläasteella pilotoimassa ja jota innostuin kokeilemaan omilla opinto-ohjauksen tunneillani. Tet-jaksoni päätettiinkin käyttää unelmointiprojektin edistämiseen.

Tiimissä työskentely on hauskaa ja haastavaa

Tiistaiaamuna olen hyvissä ajoin paikalla Aleksis Kiven koulun opettajanhuoneessa. Minna ja Teemu vetävät unelmointia yhdellä alakoulun luokalla ja pääsen mukaan seuraamaan. Tunnin jälkeen pidämme palaveria ja reflektoimme tuntia. Tuntuu hienolta tehdä vaihteeksi tällaista työtä, keskustella aikuisten kesken. Lounaalle menemme läheiseen ravintolaan, ylellisyys sekin nopeisiin koululounaisiin tottuneelle.

Opettajan työn yksi leimaavimpia piirteitä on sen itsenäisyys, mikä joskus tuntuu yksinäiseltäkin. Ainoana kouluni opona suunnittelen ja teen työtäni pääasiassa yksin. Tiimissä työskentely tuntuu hauskalta ja myös haastavalta. Innostuneina paahdamme pitkät päivät ja silti aika tuntuu loppuvan kesken.

Perjantaiaamuna käyn ostamassa alakerran kahviosta tiimilleni joulutortut, viimeinen päivä on käsillä. Päivitämme tilanteen ja palaamme maanantaina seinälle liimattuihin lappuihin, mitkä kohdat tulivat valmiiksi ja mitä vielä puuttuu. Laput vaihtavat järjestystä ja kaikki ovat kartalla. Lopuksi päätämme jatkaa yhdessä tekemistä jatkossakin. Olen innoissani, olen päässyt mukaan huippukivaan projektiin! Olen myös mielissäni hyvästä palautteesta ja siitä, että olen oikeasti ollut hyödyksi harjoittelijana. Palaan koulutyöhöni tarmoa puhkuen joulukuun pimeydestä huolimatta. Unelmointiprojektin kehittäminen jatkuu ja kokeilen sitä seuraavaksi keväällä kahdeksasluokkalaisten kanssa.

Suosittelen kokeilmaan tet-jaksoa

Mitä jäi käteen Tetistä? Nyt keväällä kun järjestelin kasiluokkalaisten harjoittelua, palasin takaisin omiin kokemuksiini. Niiden avulla ohjeistin oppilaita tulevaa viikkoa varten.

Tiedän tasan tarkkaan, kuinka jännittävää on mennä viikoksi uuteen paikkaan ja uusin tehtäviin. Tiedän myös miten palkitseva kokemus on, kun kaikki menee nappiin. Samalla totutuista rutiineista poikkeaminen on väsyttävää ja uusien asioiden opettelu vie voimia. Siitäkin huolimatta suosittelen lämpimästi kokeilemaan Tet-jaksoa. Irtiotto omasta aherruksesta on virkistävää ja antaa varmasti uusia näkökulmia omaan tuttuun työhön ja työelämään yleensäkin.

Sanna Halla-aho

 

 

Sanna Halla-aho
Toimii Vesalan yläasteella opinto-ohjaajana

 

 

.

Oppimisen uudet tuulet: mobiiliteknologia ja paikkatiedon pelillistäminen

Lapset ja nuoret toivoivat uusia opetusmenetelmiä kouluihin kevään 2014 ylipormestarin oppilaskuntapäivillä. He muun muassa toivoivat, että tieto- ja viestintäteknologiaa käytettäisiin opetuksessa enemmän ja että oppilaat voisivat hyödyntää omia mobiililaitteitaan oppimisessa. Lue uutinen opetusviraston www-sivulta.

Henkilökohtaisten mobiilivälineiden opetuskäytön eri näkökulmia kartoittaneen Sormet-hankkeen tuloksista voidaan lukea täysin samat toiveet, jotka kuulimme ylipormestarin oppilaskuntapäivillä oppijoiden suusta.

Kuva: Rhinoceros

Sormet-hankkeessa varustettiin kolme luokallista oppilaita henkilökohtaisilla tablet-laitteilla. Kuva: Rhinoceros.

Sormet-hankkeessa varustettiin kolme luokallista ala- ja yläkoulun oppilaita henkilökohtaisilla tablet-laitteilla. Laitteissa oli käytössä dataliittymä, jolloin verkkoyhteydet toimivat myös kotona. Osa luokista varustettiin myös langattomalla näytön peilausteknologialla.

85 % oppijoista oli sitä mieltä, että henkilökohtainen mobiiliväline on hyödyksi oppimisen tukena. 75 % vastaajista oli hankkeen päätyttyä valmis käyttämään omaa tablet-laitetta tai älypuhelinta oppimisen tukena. Melkein 70 % vastaajista katsoi, että mobiililaite auttoi opiskelussa. Vain 7% oppijoista oli sitä mieltä, että asiat olisi oppinut ilmankin.

Kokeilussa oli myös mukana yksi matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja, joka pilotoi useampaa laitealustaa opetuksessa ja jonka kokeilun aikana oppilaat saivat vapaasti käyttää omia tietoteknisiä välineitään oppimisen tukena.

Luokasta oli lainattavissa tablet-laitteita kotiin kotitehtäviä varten. Opettajan kaikki opetettava sisältö oli pilvipalveluissa tai muutoin käytettävissä mobiilivälineillä esimerkiksi ilmaisena verkko-oppimateriaalina. Kotitehtävät palautettiin pilvipalvelussa palautuskansioon. Matemaattiset laskutoimitukset sai tehdä myös vihkoon, jos niin halusi. Myös kirjat olivat käytettävissä, mikäli joku halusi niitä oppimisen tukena käyttää. Marginaalinen joukko oppijoita valitsi perinteisen välineen eli oppikirjat, mutta vihkot ja kumit olivat matemaattisten laskutoimitusten tekemisessä apuna suurella osalla. Oppimateriaalin jakaminen pilvipalvelujen kautta koettiin järkeväksi. Juuri yläkoulun oppijoiden vastauksista ilmeni, että he kokivat voineensa vaikuttaa enemmän omaan oppimiseensa mobiilivälineiden käytön aikana.

Mobiilisti maailmaan -hanke puolestaan etsii koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia opetuksen rikastamisessa. Mukana on useita peruskouluja, joissa lähdettiin aluksi tutkimaan mobiiliteknologian ja paikkatiedon tuomia uusia mahdollisuuksia tutkivan oppimisen edistämiseksi luokkahuoneen ulkopuolella. Laajensimme näkökulmaa paikkatietoa hyödyntävän mobiilipelaamisen suuntaan.

Oppilaiden osallisuus oppimisen suunnittelussa ja toteuttamisessa on ollut tärkeässä roolissa. Suomenlinnan ala-asteen koululla oppilaat tuottivat Suomenlinnan historiaa käsittelevän mobiilin pelin pelattavaksi kaikkien Suomenlinnassa vierailevien oppijoiden iloksi. Helsingin kaupungin kaikissa luontokouluissa on tuotettu innostavia paikkatietosisältöjä oppilaita ajatellen.  Muun muassa Meriharjun luontotalolla rakentuu jännittävä mobiili paikkatietopeli tämän kevään aikana, jossa roolien kautta löydetään Itämeren merkitys.

Mobiililaitteiden myötä voidaan irtautua luokkahuoneista. Kuva: opetusviraston mediakeskus.

Paikkatietoa hyödyntävän mobiilipelaamisen mahdollisuudet ovat moninaiset. Olemme pilotoineet erilaisia mobiilipelaamiseen tarkoitettuja alustoja ja käyttökokemukset ovat varsin lupaavia. Mobiilivälineen avulla voidaan oppijoilla teettää paikkatiedon kautta lähes millaisia tehtäviä tahansa. Ja oppijat voivat yhtä lailla tuottaa paikkatiedon avulla toisilleen tutkittavaa. Luokkahuoneista irtautuminen luo kuitenkin uuden haasteen opetuksen järjestäjälle.

Paikkatiedon hyödyntäminen opetuksessa vaatii GPS-signaalin ja useimmiten myös verkkoyhteyden. Helsingin kaupungin kouluille on kuitenkin mennyt vasta tarpeisiin nähden verrattain pieni määrä mobiilivälineitä ja niistä datasiirtoyhteydellä varustettuja laitteita on pieni vähemmistö. Siksi lähitulevaisuudessa oppijoiden omien välineiden käyttö (BYOD) lienee ainoa varteen otettava ratkaisu mobiilipelaamisen mahdollistamisessa opetuksessa. Mutta toisaalta – tuotiinhan ennen vanhaan ne suksetkin kotoota käsin talven hiihtosesongin alkaessa!

Helsingin kouluissa käynnissä
useita mobiiliteknologiaa tutkailevaa hankkeita

Helsingin kouluissa on käynnissä useita herkullisia mobiiliteknologiaa oppimisessa tutkailevaa hanketta. Osa on jo päättynytkin ja osa jatkaa kokemusten keräämistä laajalla kentällä erilaisten oppimista edistävien mahdollisuuksien kartoittamisessa.

Helsingin mediakeskuksen koordinoimissa mobiiliteknologiaa hyödyntävissä projekteissa lähtökohtana on löytää oppimista edistäviä toimintamalleja jaettavaksi ympäri kaupunkia ja valtakuntaa. Olemme selvästi edelläkävijöitä ja se näkyy mm. sosiaalisessa mediassa. Mobiiliteknologiaa opetuksessa hyödyntävien hankkeiden hyvien käytänteiden levittämiseksi perustamissani Facebook-ryhmissä on yhteensä jo yli 5000 jäsentä ympäri Suomen maan – opettajia ja oppilaita.  Tule keskustelemaan aiheesta!

Esimerkiksi:
https://www.facebook.com/groups/247467865372872/

Juhani-Kärki-_pienennetty

Juhani Kärki
Mobiilisti maailmaan –hanke
Helsingin opetusvirasto
Mediakeskus

 

 

Mobiilisti maailmaan -hanke:
https://sites.google.com/site/kartallaoppien/home

Sormet-hankkeen loppuraportti:
https://sites.google.com/site/kartallaoppien/malleja-opetukseen/henkiloekohtainen-mobiilivaeline-oppimisen-tukena

 

Alppilan lukio on aktiivisesti mukana Stadin eKampuksen kehittämisessä

Opetushallituksen asiantuntijat vierailivat Alppilassa 16.4.2014

Viitisentoista Opetushallituksen edustajaa vietti huhtikuisen keskiviikkoaamupäivän tutustumalla Stadin eKampuksen toimintaan ja ilmiöjakson toteutukseen Alppilan lukiossa. Vierailulla keskityttiin erityisesti Stadin eKampuksen kehittämiseen Helsingin toisen asteen koulutuksessa ja tietoteknologian käyttöön opetuksessa.

Tilaisuudessa Stadin eKampuksen kehittämispäällikkö Pasi Silander kertoi Stadin eKampuksen kehittämisen tavoitteista, sen organisoinnista sekä kehittämistyön tuloksista, joita on osittain tuotettu myös Opetushallituksen rahoituksella. Opetushallituksen asiantuntijat olivat erityisen kiinnostuneita koulutuksen digitalisaatiosta, ilmiöpohjaisesta oppimisesta sekä pedagogisen johtamisen kehittämisestä Helsingissä.

Oppimateriaalin rooli on muuttumassa

Ylioppilaskokeiden sähköistymisen todettiin tuovan muutospaineita lukiokoulutukseen, sisältä käsin. Pelkkä kirjoitustavan muuttaminen sähköiseksi ei riitä, vaan tarvitaan myös pedagogisen toimintakulttuurin muuttumista, mikä heijastuu opetusmenetelmiin ja viime kädessä myös käytettyihin oppimateriaaleihin. Sähköiseen ympäristöön siirtyvien oppimateriaalien motivoivuus herättikin pohdintaa vierailijaryhmässä.

Oppikirjan siirtäminen tabletille ei varsinaisesti tuota lisäarvoa tai motivaatiota oppimisen kannalta. Nimenomaan verkkopedagogiikkaan soveltuvan uusimuotoisen oppimateriaalin tärkeys oli havaittu Alppilan lukion opettajien keskuudessa: painetun kirjan kanssa identtinen digikirja jää opiskelijoilta lukematta. Haussa on siis uusimuotoista sähköistä oppimateriaalia, joka tukee oppijan omaa ajattelua ja toiminnallisuutta. Oppimateriaalin rooli on muuttumassa ja siksi kirja ei olekaan enää mielekäs metafora sähköiselle oppimateriaalille. Jotain muuta tarvitaan.

Minäkö yliopistoon? -opintojakso

Alppilan lukion rehtori Jouni Rasa esitteli vieraille Alppilan lukiota ja Alppilan aktiiviset kehittäjä-opettajat kertoivat ja demonstroivat miten tietoteknologiaa ja mobiililaitteitta hyödynnetään lukiossa oppimisen arjessa. Alppilan lukion opettajat ovat aktiivisesti kehittäneet tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä sekä verkko-oppimista. Opinto-ohjaaja Riina Sandeberg kertoi kaikille kaupungin lukioille yhteisestä, ilmiöpohjaisesta Minäkö yliopistoon? -opintojaksosta, joka toteutetaan Helsingin yliopiston kanssa yhdessä. Opintojaksolla hyödynnetään muun muassa mobiilioppimista, Mopo-mobiiliportfoliota ja tutustutaan yliopistojen käyttämään Moodle-oppimisympäristöön. Opintojakso on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi Stadin eKampuksen toimintaa.

Alppila_vierailijat

Rehtori Jouni Rasa (oikealla) esitteli Alppilan lukiota.

 

 

 

 

 

 

Vierailijoiden tutustumiskäynti huipentui Alppilan lukiossa toteutettujen ilmiöpohjaisten opintokokonaisuuksien esittelyyn ja kierrokseen luokissa. Vieraat pääsivät näkemään, miltä oppiminen tietotekniikan avulla näyttää kielten, maantieteen ja kemian tunneilla. Oppilaiden paneutuminen tehtäviin ja innostunut mutta rauhallinen ilmapiiri herättivät vieraissa sekä ihailua että lisää oivaltavia kysymyksiä.

Tiivis yhteistyö on onnistuneen toiminnan avain 

Tutustumiskäynnin päätteeksi rehtorit Helena Helenius-Lamminparras (Kallion lukio) ja Pirkko Majakangas (Helsingin kuvataidelukio) avasivat vieraille Helsingin lukioiden kampustoiminnan ja kampusyhteistyön perusteita. Puhujat korostivat, että onnistuneen toiminnan avain löytyy tiiviistä yhteistyöstä sekä eri lukioiden rehtoreiden että opettajien kesken – näin tieto- ja viestintäteknologian tuomat uudistukset hyödyttävät kaikkia.

Eerika_Kokkonen_pienempi

 

Eerika Kokkonen
projektiassistentti
Helsingin opetusvirasto
nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

 

 

 

 

Alppilan lukion www-sivut

***

Mikä on Stadin eKampus?

Stadin eKampus -toiminnalla kehitetään digitalisaatiota ja innovatiivista pedagogista toimintakulttuuria Helsingin kaupungin lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa (toisen asteen koulutus). Kehittämisellä pyritään varmistamaan, että koulutuksella vastataan tietoyhteiskunnan ja työelämän muutoksiin.

Stadin eKampus on Helsinkiin rakentuva uusi ja innovatiivinen toisen asteen virtuaalioppilaitos, joka toimii kaikissa kaupungin lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Se tuo uusia ja joustavia opiskeluvaihtoehtoja lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville.

Lukioissa ajankohtaista on valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja ilmiöpohjainen opiskelu. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan ePortfolion, eKoe-laboratorioiden, video-opetuksen ja sähköisen oppimisen kehittämisellä. Ilmiöpohjainen oppiminen antaa entistä paremmat valmiudet jatko-opiskeluun ja työelämään.

Stadin eKampus on osa Helsingin kaupungin opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan toimintaa. Kehittämisessä ovat mukana kaupungin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opettajat, rehtorit ja opiskelijat. Kehittäminen pohjautuu opiskelijalähtöiseen ajatteluun, pedagogiseen toimivuuteen ja tietoteknologian hyödyntämiseen.