Alppilan lukio on aktiivisesti mukana Stadin eKampuksen kehittämisessä

Opetushallituksen asiantuntijat vierailivat Alppilassa 16.4.2014

Viitisentoista Opetushallituksen edustajaa vietti huhtikuisen keskiviikkoaamupäivän tutustumalla Stadin eKampuksen toimintaan ja ilmiöjakson toteutukseen Alppilan lukiossa. Vierailulla keskityttiin erityisesti Stadin eKampuksen kehittämiseen Helsingin toisen asteen koulutuksessa ja tietoteknologian käyttöön opetuksessa.

Tilaisuudessa Stadin eKampuksen kehittämispäällikkö Pasi Silander kertoi Stadin eKampuksen kehittämisen tavoitteista, sen organisoinnista sekä kehittämistyön tuloksista, joita on osittain tuotettu myös Opetushallituksen rahoituksella. Opetushallituksen asiantuntijat olivat erityisen kiinnostuneita koulutuksen digitalisaatiosta, ilmiöpohjaisesta oppimisesta sekä pedagogisen johtamisen kehittämisestä Helsingissä.

Oppimateriaalin rooli on muuttumassa

Ylioppilaskokeiden sähköistymisen todettiin tuovan muutospaineita lukiokoulutukseen, sisältä käsin. Pelkkä kirjoitustavan muuttaminen sähköiseksi ei riitä, vaan tarvitaan myös pedagogisen toimintakulttuurin muuttumista, mikä heijastuu opetusmenetelmiin ja viime kädessä myös käytettyihin oppimateriaaleihin. Sähköiseen ympäristöön siirtyvien oppimateriaalien motivoivuus herättikin pohdintaa vierailijaryhmässä.

Oppikirjan siirtäminen tabletille ei varsinaisesti tuota lisäarvoa tai motivaatiota oppimisen kannalta. Nimenomaan verkkopedagogiikkaan soveltuvan uusimuotoisen oppimateriaalin tärkeys oli havaittu Alppilan lukion opettajien keskuudessa: painetun kirjan kanssa identtinen digikirja jää opiskelijoilta lukematta. Haussa on siis uusimuotoista sähköistä oppimateriaalia, joka tukee oppijan omaa ajattelua ja toiminnallisuutta. Oppimateriaalin rooli on muuttumassa ja siksi kirja ei olekaan enää mielekäs metafora sähköiselle oppimateriaalille. Jotain muuta tarvitaan.

Minäkö yliopistoon? -opintojakso

Alppilan lukion rehtori Jouni Rasa esitteli vieraille Alppilan lukiota ja Alppilan aktiiviset kehittäjä-opettajat kertoivat ja demonstroivat miten tietoteknologiaa ja mobiililaitteitta hyödynnetään lukiossa oppimisen arjessa. Alppilan lukion opettajat ovat aktiivisesti kehittäneet tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä sekä verkko-oppimista. Opinto-ohjaaja Riina Sandeberg kertoi kaikille kaupungin lukioille yhteisestä, ilmiöpohjaisesta Minäkö yliopistoon? -opintojaksosta, joka toteutetaan Helsingin yliopiston kanssa yhdessä. Opintojaksolla hyödynnetään muun muassa mobiilioppimista, Mopo-mobiiliportfoliota ja tutustutaan yliopistojen käyttämään Moodle-oppimisympäristöön. Opintojakso on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi Stadin eKampuksen toimintaa.

Alppila_vierailijat

Rehtori Jouni Rasa (oikealla) esitteli Alppilan lukiota.

 

 

 

 

 

 

Vierailijoiden tutustumiskäynti huipentui Alppilan lukiossa toteutettujen ilmiöpohjaisten opintokokonaisuuksien esittelyyn ja kierrokseen luokissa. Vieraat pääsivät näkemään, miltä oppiminen tietotekniikan avulla näyttää kielten, maantieteen ja kemian tunneilla. Oppilaiden paneutuminen tehtäviin ja innostunut mutta rauhallinen ilmapiiri herättivät vieraissa sekä ihailua että lisää oivaltavia kysymyksiä.

Tiivis yhteistyö on onnistuneen toiminnan avain 

Tutustumiskäynnin päätteeksi rehtorit Helena Helenius-Lamminparras (Kallion lukio) ja Pirkko Majakangas (Helsingin kuvataidelukio) avasivat vieraille Helsingin lukioiden kampustoiminnan ja kampusyhteistyön perusteita. Puhujat korostivat, että onnistuneen toiminnan avain löytyy tiiviistä yhteistyöstä sekä eri lukioiden rehtoreiden että opettajien kesken – näin tieto- ja viestintäteknologian tuomat uudistukset hyödyttävät kaikkia.

Eerika_Kokkonen_pienempi

 

Eerika Kokkonen
projektiassistentti
Helsingin opetusvirasto
nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

 

 

 

 

Alppilan lukion www-sivut

***

Mikä on Stadin eKampus?

Stadin eKampus -toiminnalla kehitetään digitalisaatiota ja innovatiivista pedagogista toimintakulttuuria Helsingin kaupungin lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa (toisen asteen koulutus). Kehittämisellä pyritään varmistamaan, että koulutuksella vastataan tietoyhteiskunnan ja työelämän muutoksiin.

Stadin eKampus on Helsinkiin rakentuva uusi ja innovatiivinen toisen asteen virtuaalioppilaitos, joka toimii kaikissa kaupungin lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Se tuo uusia ja joustavia opiskeluvaihtoehtoja lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville.

Lukioissa ajankohtaista on valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja ilmiöpohjainen opiskelu. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan ePortfolion, eKoe-laboratorioiden, video-opetuksen ja sähköisen oppimisen kehittämisellä. Ilmiöpohjainen oppiminen antaa entistä paremmat valmiudet jatko-opiskeluun ja työelämään.

Stadin eKampus on osa Helsingin kaupungin opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan toimintaa. Kehittämisessä ovat mukana kaupungin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opettajat, rehtorit ja opiskelijat. Kehittäminen pohjautuu opiskelijalähtöiseen ajatteluun, pedagogiseen toimivuuteen ja tietoteknologian hyödyntämiseen.

Mainokset

Mitä ysin jälkeen?

Oppilaanohjauksen tärkeimmät hetket ovat näin helmi-maaliskuussa niin yläkoululaisen kuin oponkin näkökulmasta. Yläluokkien aikana opon työ tähtää siihen, että jokaisella ysiluokkalaisella on harkittu ja realistinen suunnitelma yhteishakua varten.

Yhteishakuun ja oman koulutuspolun valintaan valmistaudutaan yhteisillä oppitunneilla erilaisten tehtävien ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Omiin työtapoihini kuuluu jokaisen oppilaan henkilökohtainen noin oppitunnin mittainen tapaaminen kahdeksannen luokan keväällä ja uudestaan yhdeksännen luokan aikana. Tapaamisissa keskustellaan ura- ja koulutussuunnitelmista ja tutustutaan koulutustarjontaan.

Nuoren omakoulumenestys ja tavoitteet opinnoissa ovat myös tärkeitä keskustelun aiheita.

Henkilökohtainen ohjaus on erittäin tärkeää ja avainasemassa nuoren ja opon ohjaussuhteen syntymisen kannalta, mutta tärkeää on myös luokkamuotoinen ohjaus. Nuoret ovat kiinnostuneita jatko-opinnoista ja kiinnostuksen kohteista puhutaan luokassa. Helsingissä koulutustarjontaa on paljon ja 20 oppilaan luokassa kiinnostuksen kohteita yhtä monta kuin oppilaitakin.

Kaikille mielekkään ja kiinnostavan oppilaitosesittelyn tekeminen on usein aika haasteellista. Oppilasta, jota kiinnostaa vaikkapa urheilulukio, on vaikea saada kiinnostumaan ammatillisen koulutuksen perustutkinnoista. Olen pyrkinyt kiertämään tätä ongelmaa yhdessä kollegani oppilaanohjaaja Heidi Falckin kanssa kehittämällämme Ykä Ysiluokkalaisen yhteishakutehtävän avulla.

Tehtävässä tutustutaan kouluihin ja valintaperusteisiin ns. arkkityyppien avulla. Oppilaat jaetaan ryhmiin ja ryhmät saavat itse valita yhden opojen luomista arkkityypeistä. Luokassa tulee käsitellä kaikkia arkkityyppejä.  Arkkityypit löytyvät jokaiselta ysiluokalta:

  • Yksi selkeästi lukioon menevä, tulevaisuus selvä esim. haluaa lääkäriksi
  • Yksi selkeästi amikseen menevä esim. haluaa parturi-kampaajaksi
  • Yksi epätietoinen, keskitasoa koulussa, ei tiedä haluaako lukioon vai amikseen
  • Toinen epätietoinen, heikohko koulumenestys

Oppilaat luonnostelevat ryhmätyönä ensin paperille arkkityypin piirteitä: sukupuoli, perhe, harrastukset, kiinnostuksenkohteet, joulutodistuksen arvosanat jne. Tämän jälkeen suunnitelma kirjataan Wordilla ja oppilaat rakentavat Voki-virtuaalihahmo-ohjelmalla ryhmän arkkityypin. Opo siirtää hahmon kuvauksen ja virtuaalihahmon blogiin, hän toimii aluksi blogin pääkirjoittajana ja sensorina.

Oppilaat pohtivat ryhmissä hakutoiveiden valintaan vaikuttavia tekijöitä arkkityypin kautta (esim. opiskelupaikan sijainti, kulkuyhteydet, tarjonta, maine, kavereiden valinnat, perheen toiveet, keskiarvo/pisteet, jotain muuta esim. avoimet ovet). He voivat miettiä millaisia kysymyksiä arkkityyppien mielessä pyörii yhteishakuun liittyen? Mistä lähteistä kysymyksiin löytyisi vastauksia?

Hahmot tutustuvat kouluihin ja hankkivat tietoa koulutuksesta eli oppilaat etsivät tietoa esim. opintopolku verkkopalvelusta, ysin jälkeen -sivustolta ja koulujen kotisivuilta. Olen tehnyt myös koululle facebook-sivut opoilua varten.

Blogikuva2

Tehtiksen oposivuille on koottu linkkejä ja apuvälineitä yhteishakuun valmistautumiseen. Ryhmätyöllä pyritään vertaisuuden lisäämiseen ja myös siihen, että nuori voi ikään kuin ulkoistaa omia pohdintojaan keksityn hahmon avulla ja ehkä löytää ratkaisuja omiin ongelmiinsa.

Ryhmätyön lopuksi mietitään tilanteita yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen. Oppilaat miettivät ja päättävät, miten arkkityypille kävi yhteishaussa ja pohtivat, mitä arkkityyppi tekee kuultuaan tuloksista.  Ryhmät esittelevät työnsä tulokset muille oppitunnilla ja blogissa.

Blogikuva1

Blogi löytyy osoitteesta http://ykaysiluokkalainen.blogspot.fi/

Oppilaiden innostus Voki-hahmojen tekemiseen on todella suurta ja välillä innostuksen mukana voi mennä varsinaisen asian pohtiminen. Oppilaiden tiedon hakemisen taitojen kehittäminen on todella tärkeää. Nuorilla on kyllä hallussa median viihdekäyttö, mutta itselle olennaisen tiedon hakemisen taito ja tiedon kriittinen arviointi vaatii aikuisen ohjausta ja apua. Oppilaan ja opon yhteinen tavoite on mahdollisimman oikean koulutusvalinnan tekeminen.

Anu_Japisson_blogi

Oppilaanohjaaja Anu Japisson

Tehtaanpuiston yläasteen koulu ja Vuosaaren peruskoulu

Ammattitaito kehittyy kilpailemalla

Lähihoitajalaji ylsi diplomisijalle Ammattitaidon EuroSkill-kilpailuissa Belgiassa lokakuussa. Lähihoitajaopiskelijoiden Heli Blubaumin (Hesote) ja Heli Petersohnin (Keuda) määrätietoinen valmentautuminen tuotti loistavan tuloksen.

Hesote on vahvasti mukana ammatillisen koulutuksen kilpailutoiminnassa, jota Suomessa koordinoi Skills Finland ry. Toiminnan tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen tasoa ja opiskelijoiden ammattitaitoa. Useimmat opiskelijat valmentautuvat kilpailuihin huolella etukäteen ja haluavat menestyä.

Lähihoitajalaji on kilpakentillä vielä nuori. Ensimmäisen kerran laji pääsi esille ns. näytöslajina Helsingissä vuonna 2005 järjestetyissä MM-kilpailuissa. Sittemmin laji on ollut mukana aktiivisesti kilpailutoiminnassa.

Kilpailuvalmennus – osa valinnaisia opintoja

Sosiaali- ja terveysalalla kilpailuvalmennus on sisällytetty valinnaisiin opintoihin. Kilpailuvalmennuksesta vastaavat lehtorit Nina Östman, joka toimii myös Skills Finland ry:n lajipäällikkönä ja Hilkka Mustonen, joka toimii Skills Finland ry:n valmentajana. Mukana valmennustyössä on myös joukko innokkaita opettajia.

Määrätietoinen valmentautuminen on tuottanut loistavaa tulosta. Menestystä on tullut niin Taitaja-kilpailuissa kuin kansallisissa alan kilpailuissa. Jopa ammattitaidon MM-tasolla on päästy mitalikantaan: kilpailupari Tuuli Aho ja Laura Taavitsainen toivat kultaa vuonna 2008 Rotterdamista. Samana vuonna saimme myös lajin Suomen mestaruuden.

Itse olen päässyt nauttimaan kilpailutunnelmasta MM-tason kilpailuissa Helsingissä ja Japanissa. Kokemus molemmista oli mieliinpainuva ja antoisa. Helsingissä kisajärjestelyt toimivat loistavasti ja paikkana Messukeskus oli mitä parhain. Japanissa kisatunnelmaa lisäsi paikallisen kulttuurin vahva läsnäolo. Pendelöinti kisapaikalta toiselle auttoi hahmottamaan saarivaltiota paremmin. Molemmat kisavierailut jättivät minulle paljon positiivisia muistijälkiä. Ammattitaidon SM-kilpailuissa olen sitten vieraillut useamminkin.

Kohti Suomen- ja maailmanmestaruutta!

Vuonna 2013 Ammattitaidon SM-kilpailut järjestetään entisessä kotikaupungissani Joensuussa. Sinne olemme suunnitelleet matkaavamme isolla joukolla. Toivon, että osallistuminen auttaa useampaa koulutuksen vastuuhenkilöä ymmärtämään paremmin kilpailutoiminnan merkityksen opiskelijoiden ammattitaidon kehittymisessä. Samalla pidän peukkuja sille, että oma kilpailuparimme on mukana Joensuun matkaavassa junassa!
Hesotessa järjestetään Saksan Leipzigin WorldSkills 2013 -kilpailujen karsinta 14.11.2012. Mukaan on ilmoittautunut seitsemän paria ympäri Suomen. Taistelumieltä tarvitaan, mutta sen lisäksi rehtiä ja reipasta kilpailumieltä kaikille kilpailuun osallistuville!

Taitajaterveisin!

Eeva Sahlman, rehtori
Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos

Opiskelijatoiminnan koordinaattorin kuulumisia

Helsingin kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa aloittivat elokuun alussa työnsä opiskelijatoiminnan koordinaattorit. Neljän koordinaattorin ryhmä jalkautui omille työpisteilleen muutaman yhteisen koulutuspäivän jälkeen. Hesotessa ja Helpassa työskentelee kummassakin yksi koordinaattori, Heltechillä koordinaattoreita on kaksi.

Lyhyesti sanottuna opiskelijatoiminnan koordinaattorien tehtävä on tukea opiskelijoiden viihtymistä ja osallisuuden edistämistä. Koska virkanimike on uusi, työtehtävien kenttä määrittyy ja kehittyy pikkuhiljaa tarkemmin. Tarkoituksena on erityisesti olla koordinoimassa ja kehittämässä oppilaskunta- ja tutortoimintaa sekä vertaissovittelua. Myös yhteydenpito kansallisiin ja kansainvälisiin opiskelijajärjestöihin kuuluu osaksi työnkuvaamme.

Omalta osaltani töiden aloittaminen Malmilla Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa on sujunut vaivattomasti ja vastaanotto on ollut lämmin. Ensimmäinen viikko meni taloon tutustuessa ja käytännön asioita hoitaessa. Muun henkilökunnan tuki ja neuvojen antaminen on ollut äärettömän tärkeää. Kaikki koordinaattorit odottavatkin jo innolla oppilaiden tapaamista.

Tarkoituksenamme on kiertää aktiivisesti ryhmiä ja kertoa opiskelijoille siitä, kuinka he voivat omalla panoksellaan edesauttaa osallisuutta ja viihtyvyyttä. Teemme myös tiivistä yhteistyötä oppilaskunnan ohjaavien opettajien, tutor-koulutuksesta ja vertaissovittelusta vastaavien opettajien sekä tietenkin oppilaitoksen muun henkilökunnan kanssa. Vuorovaikutus ja sen lisääminen on tärkeää niin opiskelijoiden kuin koulun henkilökunnankin näkökulmasta.

Osallisuuteen ja viihtyvyyteen on mielekästä luoda matala kynnys, jotta mahdollisimman moni uskaltautuisi ja pääsisi mukaan toimintaan. Sosiaalisten taitojen ja verkostoitumisen tärkeyttä sekä ihmisen itsensä että työelämän kannalta ei koskaan voi korostaa liikaa.

Haasteita tehtävässä tulee varmasti olemaan, mutta otamme niitä mieluusti vastaan. Perehtyminen nykyisiin käytäntöihin ja niiden edelleen kehittämiseen vie oman aikansa. Mutta ei Roomaakaan päivässä rakennettu. Pitkäjänteinen työ kuitenkin usein tuottaa parasta tulosta. Opiskelijatoiminnan koordinaattorit on otettu lämmöllä oppilaitoksissa vastaan, joten tällaiselle työlle tuntuu olevan tarvetta.

Tiina Tanttu
Opiskelijatoiminnan koordinaattori
Hesote/Malmi