Alppilan lukio on aktiivisesti mukana Stadin eKampuksen kehittämisessä

Opetushallituksen asiantuntijat vierailivat Alppilassa 16.4.2014

Viitisentoista Opetushallituksen edustajaa vietti huhtikuisen keskiviikkoaamupäivän tutustumalla Stadin eKampuksen toimintaan ja ilmiöjakson toteutukseen Alppilan lukiossa. Vierailulla keskityttiin erityisesti Stadin eKampuksen kehittämiseen Helsingin toisen asteen koulutuksessa ja tietoteknologian käyttöön opetuksessa.

Tilaisuudessa Stadin eKampuksen kehittämispäällikkö Pasi Silander kertoi Stadin eKampuksen kehittämisen tavoitteista, sen organisoinnista sekä kehittämistyön tuloksista, joita on osittain tuotettu myös Opetushallituksen rahoituksella. Opetushallituksen asiantuntijat olivat erityisen kiinnostuneita koulutuksen digitalisaatiosta, ilmiöpohjaisesta oppimisesta sekä pedagogisen johtamisen kehittämisestä Helsingissä.

Oppimateriaalin rooli on muuttumassa

Ylioppilaskokeiden sähköistymisen todettiin tuovan muutospaineita lukiokoulutukseen, sisältä käsin. Pelkkä kirjoitustavan muuttaminen sähköiseksi ei riitä, vaan tarvitaan myös pedagogisen toimintakulttuurin muuttumista, mikä heijastuu opetusmenetelmiin ja viime kädessä myös käytettyihin oppimateriaaleihin. Sähköiseen ympäristöön siirtyvien oppimateriaalien motivoivuus herättikin pohdintaa vierailijaryhmässä.

Oppikirjan siirtäminen tabletille ei varsinaisesti tuota lisäarvoa tai motivaatiota oppimisen kannalta. Nimenomaan verkkopedagogiikkaan soveltuvan uusimuotoisen oppimateriaalin tärkeys oli havaittu Alppilan lukion opettajien keskuudessa: painetun kirjan kanssa identtinen digikirja jää opiskelijoilta lukematta. Haussa on siis uusimuotoista sähköistä oppimateriaalia, joka tukee oppijan omaa ajattelua ja toiminnallisuutta. Oppimateriaalin rooli on muuttumassa ja siksi kirja ei olekaan enää mielekäs metafora sähköiselle oppimateriaalille. Jotain muuta tarvitaan.

Minäkö yliopistoon? -opintojakso

Alppilan lukion rehtori Jouni Rasa esitteli vieraille Alppilan lukiota ja Alppilan aktiiviset kehittäjä-opettajat kertoivat ja demonstroivat miten tietoteknologiaa ja mobiililaitteitta hyödynnetään lukiossa oppimisen arjessa. Alppilan lukion opettajat ovat aktiivisesti kehittäneet tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä sekä verkko-oppimista. Opinto-ohjaaja Riina Sandeberg kertoi kaikille kaupungin lukioille yhteisestä, ilmiöpohjaisesta Minäkö yliopistoon? -opintojaksosta, joka toteutetaan Helsingin yliopiston kanssa yhdessä. Opintojaksolla hyödynnetään muun muassa mobiilioppimista, Mopo-mobiiliportfoliota ja tutustutaan yliopistojen käyttämään Moodle-oppimisympäristöön. Opintojakso on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi Stadin eKampuksen toimintaa.

Alppila_vierailijat

Rehtori Jouni Rasa (oikealla) esitteli Alppilan lukiota.

 

 

 

 

 

 

Vierailijoiden tutustumiskäynti huipentui Alppilan lukiossa toteutettujen ilmiöpohjaisten opintokokonaisuuksien esittelyyn ja kierrokseen luokissa. Vieraat pääsivät näkemään, miltä oppiminen tietotekniikan avulla näyttää kielten, maantieteen ja kemian tunneilla. Oppilaiden paneutuminen tehtäviin ja innostunut mutta rauhallinen ilmapiiri herättivät vieraissa sekä ihailua että lisää oivaltavia kysymyksiä.

Tiivis yhteistyö on onnistuneen toiminnan avain 

Tutustumiskäynnin päätteeksi rehtorit Helena Helenius-Lamminparras (Kallion lukio) ja Pirkko Majakangas (Helsingin kuvataidelukio) avasivat vieraille Helsingin lukioiden kampustoiminnan ja kampusyhteistyön perusteita. Puhujat korostivat, että onnistuneen toiminnan avain löytyy tiiviistä yhteistyöstä sekä eri lukioiden rehtoreiden että opettajien kesken – näin tieto- ja viestintäteknologian tuomat uudistukset hyödyttävät kaikkia.

Eerika_Kokkonen_pienempi

 

Eerika Kokkonen
projektiassistentti
Helsingin opetusvirasto
nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

 

 

 

 

Alppilan lukion www-sivut

***

Mikä on Stadin eKampus?

Stadin eKampus -toiminnalla kehitetään digitalisaatiota ja innovatiivista pedagogista toimintakulttuuria Helsingin kaupungin lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa (toisen asteen koulutus). Kehittämisellä pyritään varmistamaan, että koulutuksella vastataan tietoyhteiskunnan ja työelämän muutoksiin.

Stadin eKampus on Helsinkiin rakentuva uusi ja innovatiivinen toisen asteen virtuaalioppilaitos, joka toimii kaikissa kaupungin lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Se tuo uusia ja joustavia opiskeluvaihtoehtoja lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville.

Lukioissa ajankohtaista on valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja ilmiöpohjainen opiskelu. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan ePortfolion, eKoe-laboratorioiden, video-opetuksen ja sähköisen oppimisen kehittämisellä. Ilmiöpohjainen oppiminen antaa entistä paremmat valmiudet jatko-opiskeluun ja työelämään.

Stadin eKampus on osa Helsingin kaupungin opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan toimintaa. Kehittämisessä ovat mukana kaupungin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opettajat, rehtorit ja opiskelijat. Kehittäminen pohjautuu opiskelijalähtöiseen ajatteluun, pedagogiseen toimivuuteen ja tietoteknologian hyödyntämiseen.

Mainokset

Ilmiöpohjainen jakso kannustaa uudenlaiseen ajatteluun ja toimintaan

On maanantai-iltapäivä ja lukiomme viidennen jakson ensimmäinen päivä. Pimennysverhot on vedetty juhlasalin korkeiden ikkunoiden eteen ja salissa vallitsee syvä hiljaisuus. Olemme juuri nähneet American Vagabond -dokumenttielokuvan ja kuuntelemme panelistien ajatuksia dokumentista sekä vähemmistöjä edustavien nuorten asemasta Suomessa sekä Yhdysvalloissa. Panelisteina ovat elokuvan ohjaaja, professori Susanna Helke, dosentti Annamari Vänskä, dragshow-artisti Mega-Paula, dosentti Juhani E. Lehto, FT Anna Moring sekä YTM Lotte Heikkinen.

Tylyn (Etu-Töölön lukio) alumnien järjestämä ilmiöpohjaisen jakson aloitusiltapäivä on varmasti koskettanut kaikkia paikalle tulleita. Vierailijat ovatkin yksi viidennen eli ilmiöpohjaisen jakson kantavia voimia. Vierailijat tuovat erilaisia näkökulmia ja asiantuntijuutta jakson ilmiöihin. Jakson ilmiöistä kaksi, elokuva ja sukupuolisuus konkretisoituvat oivallisesti alumnien tapahtumassa.

Jakson ilmiöt: elokuva, sukupuolisuus ja energia

Etu-Töölön lukiossa on parhaillaan menossa ilmiöpohjainen jakso toista kertaa. Ilmiöpohjaisen jakson ideat olivat olleet mielessä jo kauan, mutta varsinaisesta toteutuksesta päätettiin keväällä 2012. Vuoden ajan opettajat kouluttautuivat ja pohtivat ilmiöjakson rakentumista ja uudenlaista arviointia. Keväällä 2013 oli ensimmäisen ilmiöjakson aika, jolloin yksi keskeisimmistä ilmiöistä oli keskiaika. Täksi kevääksi ilmiöiksi valittiin oppilaskunnan ehdotuksesta elokuva, opiskelijahuoltoryhmän ehdotuksesta sukupuolisuus ja opettajakunnan ehdotuksesta energia.

Blogikuva1_Tyly

Viime vuoden ilmiöpohjaisen oppimisen jaksolla teemana oli keskiaika. Kuva Robin Hood-musikaalista.

Tylyn alumien järjestämä tapahtuma on oivallinen esimerkki siitä, millaista ilmiöjaksolla opiskelu voi olla: kuullaan asiantuntijoita, keskustellaan yhdessä, katsotaan ja tutkitaan esimerkkejä, pohditaan yhdessä ilmiöitä ja järjestetään tapahtumia yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Ilmiöjakson taustalla onkin ajatus siitä, että koulu ei voi olla suljettu yhteisö. Opettajat järjestävät jakson kursseille vierailuita ja kutsuvat vieraita kursseille. Myös huoltajilta kysyttiin, onko heillä ilmiöihin liittyvää asiantuntijuutta ja halua jakaa tietotaitoaan opiskelijoidemme kanssa. Wilmaan tulikin ilahduttavasti viestejä huoltajilta, jotka halusivat olla mukana jakamassa asiantuntijuuttaan.

Vierailut ja vierailijat eivät toki ole ainoa asia, jota jaksossa mietitään. Jaksoa varten pohdimme kriittisesti omaa toimintaamme: miksi teemme tiettyjä asioita, miksi koulun rakenteet ovat tietynlaisia. Onko toiminnalle järkevä peruste vielä nyky-yhteiskunnassakin, ovatko ne arvokkaita, vaalittavia asioita vai missä kohdin me voimme muuttua tullaksemme lähemmäksi nykynuoren elämää?

Ei koeviikkoa, painotus tekemisessä

Ilmiöpohjaisessa jaksossa ei olekaan koeviikkoa, vaan painotus on opiskelijoiden tekemisessä koko jakson ajan. Koulupäivää haluttiin rauhoittaa, luoda aikaa työnteolle ja saada mahdollisuus pitkäjänteiseen työskentelyyn pidentämällä tunteja ja siten vähentämällä oppiaineiden määrää päivän aikana. Tästä tulikin opiskelijoilta hyvää palautetta viime vuoden jakson lopussa.

Jakson aikana opiskelevat tekevät erilaisia töitä ja projekteja, jotka huomioidaan kurssin arvioinnissa. ”Opin paljon eri projektien kautta ja oli kyllä tosi mukava jakso. Numerotkin nousivat”, kommentoi eräs opiskelija palautteessaan edellisen vuoden jaksoa. Tunneilla pyritäänkin siihen, että opiskelijat oppisivat myös työelämän taitoja ja tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Toki opiskelijalle voi olla raskasta, että opiskelutapa saattaa muuttua paljonkin totutusta. Enää ei selviä sillä, että lukee vain koeviikolla koetta varten. Nyt on tehtävä työtä eli opiskeltava koko jakson ajan, kuten opiskelija asian palautteessa muotoilee: ”Piti pysyä ajan tasalla koko ajan, eikä vain lopussa himo tsemppausta.”  Toisaalta tämä koettiin myös reiluksi tavaksi arvioida ja mahdollisuudeksi näyttää erilaista osaamista pitkin jaksoa, vaikkakin osa opiskelijoista koki sen työteliääksi tavaksi suorittaa kurssi. ”Kaikki arvioitiin, todella hieno systeemi, antaa paremman kuvan mitä osaa”, kommentoi opiskelija palautteessaan.

Väistämättä mieleeni tulee humoristinen sarjakuva, jossa mies istuu ulkona pöydän takana. Hänen edessään on rivissä lintu, apina, pingviini, elefantti, akvaariossa kala, merileijona ja koira. Eläinten takana on puu ja pöydän takana oleva mies toteaa: ”For a fair selection everybody has to take the same exam: please climb that tree.” Vaikka sarjakuvaa voikin kritisoida, laittaa sen kärki silti miettimään, millaisia taitoja me tahdomme arvostaa ja palkita yhteiskunnassamme. Jos tekemällä projekteja ja siten ottamalla vastuuta omasta opiskelustaan oppii, eikö silloin tälläkin tavalla opittujen tietojen pitäisi löytyä ylioppilaskirjoituksissa aivojen muistilokeroista?

Tämän vuoden ilmiöjaksoa on mennyt vasta muutama päivä ja olen ollut keskustelemassa jo useamman eri alan asiantuntijan kanssa koulumme tiloissa. Mikä onkaan virkistävämpää kuin mielenkiintoiset keskustelut opiskelijoiden, kollegoiden ja asiantuntijoiden kanssa!

Blogikuva2_Tyly

Keskiaikaisen linnan rakennusta keväällä 2013

Pidämme ilmiöjaksosta blogia Tylyn ilmiöitä, jonne pyrimme päivittämään tunnelmapaloja ja joitakin tapahtumia eri kursseiltamme. Lisäksi päivitämme Facebook-sivustoamme, jota pääsee lukemaan rekisteröitymättä Facebookiin osoitteessa https://www.facebook.com/etutoolonlukio. Toivottavasti näitä lukemalla muutkin pääsevät edes hieman osalliseksi ilmiöpohjaisen jakson tapahtumiin ja kokemaan tämä vuoden ilmiöitämme.

Saila Linkopuu                                                                                                              apulaisrehtori                                                                                                                  Etu-Töölön lukio

Kuvat: Tylyn ilmiöitä

Mitä ysin jälkeen?

Oppilaanohjauksen tärkeimmät hetket ovat näin helmi-maaliskuussa niin yläkoululaisen kuin oponkin näkökulmasta. Yläluokkien aikana opon työ tähtää siihen, että jokaisella ysiluokkalaisella on harkittu ja realistinen suunnitelma yhteishakua varten.

Yhteishakuun ja oman koulutuspolun valintaan valmistaudutaan yhteisillä oppitunneilla erilaisten tehtävien ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Omiin työtapoihini kuuluu jokaisen oppilaan henkilökohtainen noin oppitunnin mittainen tapaaminen kahdeksannen luokan keväällä ja uudestaan yhdeksännen luokan aikana. Tapaamisissa keskustellaan ura- ja koulutussuunnitelmista ja tutustutaan koulutustarjontaan.

Nuoren omakoulumenestys ja tavoitteet opinnoissa ovat myös tärkeitä keskustelun aiheita.

Henkilökohtainen ohjaus on erittäin tärkeää ja avainasemassa nuoren ja opon ohjaussuhteen syntymisen kannalta, mutta tärkeää on myös luokkamuotoinen ohjaus. Nuoret ovat kiinnostuneita jatko-opinnoista ja kiinnostuksen kohteista puhutaan luokassa. Helsingissä koulutustarjontaa on paljon ja 20 oppilaan luokassa kiinnostuksen kohteita yhtä monta kuin oppilaitakin.

Kaikille mielekkään ja kiinnostavan oppilaitosesittelyn tekeminen on usein aika haasteellista. Oppilasta, jota kiinnostaa vaikkapa urheilulukio, on vaikea saada kiinnostumaan ammatillisen koulutuksen perustutkinnoista. Olen pyrkinyt kiertämään tätä ongelmaa yhdessä kollegani oppilaanohjaaja Heidi Falckin kanssa kehittämällämme Ykä Ysiluokkalaisen yhteishakutehtävän avulla.

Tehtävässä tutustutaan kouluihin ja valintaperusteisiin ns. arkkityyppien avulla. Oppilaat jaetaan ryhmiin ja ryhmät saavat itse valita yhden opojen luomista arkkityypeistä. Luokassa tulee käsitellä kaikkia arkkityyppejä.  Arkkityypit löytyvät jokaiselta ysiluokalta:

  • Yksi selkeästi lukioon menevä, tulevaisuus selvä esim. haluaa lääkäriksi
  • Yksi selkeästi amikseen menevä esim. haluaa parturi-kampaajaksi
  • Yksi epätietoinen, keskitasoa koulussa, ei tiedä haluaako lukioon vai amikseen
  • Toinen epätietoinen, heikohko koulumenestys

Oppilaat luonnostelevat ryhmätyönä ensin paperille arkkityypin piirteitä: sukupuoli, perhe, harrastukset, kiinnostuksenkohteet, joulutodistuksen arvosanat jne. Tämän jälkeen suunnitelma kirjataan Wordilla ja oppilaat rakentavat Voki-virtuaalihahmo-ohjelmalla ryhmän arkkityypin. Opo siirtää hahmon kuvauksen ja virtuaalihahmon blogiin, hän toimii aluksi blogin pääkirjoittajana ja sensorina.

Oppilaat pohtivat ryhmissä hakutoiveiden valintaan vaikuttavia tekijöitä arkkityypin kautta (esim. opiskelupaikan sijainti, kulkuyhteydet, tarjonta, maine, kavereiden valinnat, perheen toiveet, keskiarvo/pisteet, jotain muuta esim. avoimet ovet). He voivat miettiä millaisia kysymyksiä arkkityyppien mielessä pyörii yhteishakuun liittyen? Mistä lähteistä kysymyksiin löytyisi vastauksia?

Hahmot tutustuvat kouluihin ja hankkivat tietoa koulutuksesta eli oppilaat etsivät tietoa esim. opintopolku verkkopalvelusta, ysin jälkeen -sivustolta ja koulujen kotisivuilta. Olen tehnyt myös koululle facebook-sivut opoilua varten.

Blogikuva2

Tehtiksen oposivuille on koottu linkkejä ja apuvälineitä yhteishakuun valmistautumiseen. Ryhmätyöllä pyritään vertaisuuden lisäämiseen ja myös siihen, että nuori voi ikään kuin ulkoistaa omia pohdintojaan keksityn hahmon avulla ja ehkä löytää ratkaisuja omiin ongelmiinsa.

Ryhmätyön lopuksi mietitään tilanteita yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen. Oppilaat miettivät ja päättävät, miten arkkityypille kävi yhteishaussa ja pohtivat, mitä arkkityyppi tekee kuultuaan tuloksista.  Ryhmät esittelevät työnsä tulokset muille oppitunnilla ja blogissa.

Blogikuva1

Blogi löytyy osoitteesta http://ykaysiluokkalainen.blogspot.fi/

Oppilaiden innostus Voki-hahmojen tekemiseen on todella suurta ja välillä innostuksen mukana voi mennä varsinaisen asian pohtiminen. Oppilaiden tiedon hakemisen taitojen kehittäminen on todella tärkeää. Nuorilla on kyllä hallussa median viihdekäyttö, mutta itselle olennaisen tiedon hakemisen taito ja tiedon kriittinen arviointi vaatii aikuisen ohjausta ja apua. Oppilaan ja opon yhteinen tavoite on mahdollisimman oikean koulutusvalinnan tekeminen.

Anu_Japisson_blogi

Oppilaanohjaaja Anu Japisson

Tehtaanpuiston yläasteen koulu ja Vuosaaren peruskoulu

Tiedekummiretkellä Heurekassa

Lukiomme, Etu-Töölön lukio, sai Aalto-korkeakoulusäätiön lahjoittamana vierailun tiedekeskus Heurekaan muun muassa yrittäjyyteen kohdistuvana tiedekummipakettina. Lahjapakettiimme kuuluivat sisäänpääsyliput Heurekan näyttelyihin ja linja-autokuljetukset koulultamme Heurekaan ja takaisin.

Ryhmämme koostui fysiikan ja kemian kokeellisten kurssien opiskelijoista sekä tiedetutor-opiskelijoista sekä fysiikan ja kemian opettajistamme. Onnistunut ja antoisa opintoretkipäivä oli perjantai 1.11.2013.

Bussimatkalla Heurekaan saimme opettajiltamme ohjeistukset lähes neljätuntisen vierailumme ohjelmasta kilpailuineen ja tehtävineen sekä näyttelyineen.

Aloitimme ekskursiomme osallistumalla “Energiaturnaukseen”. Turnauksen voitti mestarillisesti kuudesta joukkueesta ylivertainen “Banaanit”-tiimi pistein 46/55. Tiimi saikin ansaitusti huikeat Heureka-palkinnot upeasta suorituksestaan.

Heureka

Turnauskierroksen aikana tutustuimme samalla yleisnäyttelyyn ja valmistauduimme vastailemaan fysiikkaa ja kemiaa sisältäviin tehtäviin, joita opettajamme olivat etukäteen meitä varten laatineet. Näistä tehtävistä raportoitiin ja keskusteltiin tarkemmin koulussa.

Ohjelmaamme oli myös varattu interaktiivinen Tellus – tiedettä pallolla -kouluohjelma. Siinä esiteltiin maapallolla tapahtuvia sääilmiöitä ja myös muita planeettoja aurinkokunnassamme ja niiden ominaisuuksia. Samalla saimme osallistua esitykseen vastailemalla esittelijän tekemiin kysymyksiin.

Planetaariossa

Planetaariossa

Lisäksi näimme hienon Planetaarioesityksen “Ikkuna avaruuteen”, joka esitteli meille avaruuden sisältöjä ja mittakaavaa.

Saimme myös tehtäväksi tutustua “Määränpäänä Mars” -näyttelyyn. Siinä oli hyvin monipuolisesti eri näkökulmista esitelty, miten elämästä Marsissa selviäisi. Opettajamme eivät olleet unohtaneet laatia meille tehtävää tästäkään näyttelystä. Tällä tavalla kuitenkin opimme asioista parhaiten.

Opiskelijoiden mukaan luennot olivat avartavia, retkellä opittiin uutta ja reissu oli kiva.

luokkakuva_heureka

Kiitos Aalto-korkeakoulusäätiölle hienosta vierailusta ja hyvästä yhteistyöstä!

Opintoretkestä kirjoittivat Etu-Töölön lukion oppilaat Joshua Donelly ja Ville Talikka.

Kuvat: Etu-Töölön lukio ja Heureka

Lukiokampukset tulevat – mikä muuttuu?

Lukiokoulutusta tulisi ravistella monen asian suhteen. Tuntijakoon halutaan valinnaisuutta ja ylioppilaskirjoitusten rakenteeseen ja muotoon kaivataan uudistaa. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset eivät ole pelkästään uuden välineen käyttöönottoa. Lukiouudistus tapahtuu kuitenkin vasta tulevaisuudessa, ehkä kolmen tai neljän vuoden kuluttua.

Valtakunnallisia uudistuksia odoteltaessa on Helsingin kaupungissa ryhdytty sisäisesti uudistamaan lukiokoulutusta. Lukiokoulutuksen järjestämisestä kampusmallin pohjalta on päätetty ja Stadin eKampus on vauhdilla kehittymässä.

Mitä tarkoittaa, kun lukiokoulutusta kehitetään kampusmallin pohjalta?
Kaupungin 12 lukiota on jaettu kolmeen kampukseen. Alppilan lukio, Helsingin kuvataidelukio, Itäkeskuksen lukio ja Kallion lukio ovat kampus. Etu-Töölön lukio, Ressun lukio, Sibelius-lukio ja Vuosaaren lukio samoin sekä Helsingin luonnontiedelukio, Medialukio, Mäkelänrinteen lukio ja Yhtenäiskoulun lukio.

Kun kampuksia muodostettiin, otettiin huomioon sekä koulujen yksilölliset että alueelliset tarpeet. Nyt, kun kampusten toimintaa suunnitellaan, on kampuskoulujen tehtävä tiivistä yhteistyötä. Olemme tottuneet yhteistyöhön omassa koulussa ainekollegojen kanssa, myös rikkomalla oppiainerajoja. Koulut ovat hankkineet yhteistyökumppaneita ulkomaisista kouluista tai koulumaailman ulkopuolelta. Yhteistyökumppaniksi on harvemmin pyydetty kaupungin toista lukiota.

Uusi kampusmalli mahdollistaa nyt kampuksessa toimiville lukioille yhteistä kurssitarjontaa. Neljä koulua tarjoaa opiskelijoille enemmän valinnaisuutta kuin yksi koulu. Opiskelija voi valita sellaisiakin kursseja, joita ei ole aikaisemmin ollut tarjolla omassa koulussa tai kursseja, joita oma koulu ei enää pysty tarjoamaan valintojen niukkuuden vuoksi. Kampusmalli tuo myös helpotusta esimerkiksi sellaiselle lukion opiskelijalle, joka ei saa omasta koulusta sitä viimeistä pakollista kurssia saadakseen osallistumisoikeuden yo-kirjoituksiin. Juuri sitä kurssia saattaa tarjota joku kolmesta muusta koulusta ja juuri sillä tuntipaikalla joka tuntikiertokaaviossa on laitettu yhteiseksi. Tähän asti nuori on etsinyt puuttuvaa kurssia aikuislukiosta, joka ei varsinaisesti ole tarkoitettu nuorten koulutukseen. Rakenteita uudistamalla kampuslukiot voivat palvella lukiolaisen opintosuunnitelman tekoa huomattavasti aikaisempaa paremmin.

Kampukset alkavat toimia lukuvuoden 2013-2014 alusta. Lukuvuonna 2012-2013 kukin kampus suunnittelee omaa toimintaansa, yhteisiä tuntipaikkoja, ehkä jo yhteisesti rakennettavia kursseja, aineopettajien tai oppilaskunnan hallitusten tapaamisia kampuksittain, mahdollisia yhteisiä veso -koulutusiltapäiviä ym. Pieniä kokeiluja yhteisesti tarjottavista kursseista tehdään jo ensi lukuvuonna. Kampuksista pyritään tekemään mahdollisimman toimivia ja opiskelijoita parhaiten palvelevia kokonaisuuksia.

Tällä hetkellä Stadin eKampus kehittyy lukiokampusten rinnalla. Tulevaisuudessa se tulee mitä suurimmassa määrin palvelemaan kampuslukioita. Stadin eKampus suunnittelee verkkolukion ilmiöpohjaista opetussuunnitelmaa sekä sähköisiä oppimisympäristöjä. Sekä ilmiöpohjainen opetussuunnitelma että sähköiset oppimisympäristöt tulevat tarpeeseen, kun kehitetään yhteistä kurssitarjontaa kampusten välillä. Aina ei välttämättä ehdi matkustaa toiseen lukioon seuraavaksi tunniksi. Sähköisen oppimisympäristön avulla voidaan seurata kauimmaisenkin koulun antamaa opetusta. Verkkokursseja voi käydä ajasta ja paikasta riippumattomina.

Helsingin opetusvirasto on valtakunnallinen edelläkävijä: sekä kampustoiminnan että Stadin eKampuksen käynnistäminen on vaatinut näkemystä ja heittäytymistä johonkin aivan uuteen.

Kampuksia rakennetaan osallistamalla koko kouluyhteisö kehittämistyöhön. Rehtorit, opettajat ja opiskelijat kussakin kampuksessa suunnittelevat ensi lukuvuonna seuraavaa lukuvuotta kampuksen näkökulmasta. Yhdessä tekemällä sekä kaikkia osapuolia kuulemalla on hyvin todennäköistä onnistua. Ehkä muutaman vuoden kuluttua opiskelijat voivat nähdä kampustoiminnan edut, laajan valinnaisuuden ja opiskelijoiden osallisuuden lisääntymisen, huomattavasti säästöjä suuremmiksi.

Helena Helenius-Lamminparras
rehtori, Kallion lukio