Oppimisen uudet tuulet: mobiiliteknologia ja paikkatiedon pelillistäminen

Lapset ja nuoret toivoivat uusia opetusmenetelmiä kouluihin kevään 2014 ylipormestarin oppilaskuntapäivillä. He muun muassa toivoivat, että tieto- ja viestintäteknologiaa käytettäisiin opetuksessa enemmän ja että oppilaat voisivat hyödyntää omia mobiililaitteitaan oppimisessa. Lue uutinen opetusviraston www-sivulta.

Henkilökohtaisten mobiilivälineiden opetuskäytön eri näkökulmia kartoittaneen Sormet-hankkeen tuloksista voidaan lukea täysin samat toiveet, jotka kuulimme ylipormestarin oppilaskuntapäivillä oppijoiden suusta.

Kuva: Rhinoceros

Sormet-hankkeessa varustettiin kolme luokallista oppilaita henkilökohtaisilla tablet-laitteilla. Kuva: Rhinoceros.

Sormet-hankkeessa varustettiin kolme luokallista ala- ja yläkoulun oppilaita henkilökohtaisilla tablet-laitteilla. Laitteissa oli käytössä dataliittymä, jolloin verkkoyhteydet toimivat myös kotona. Osa luokista varustettiin myös langattomalla näytön peilausteknologialla.

85 % oppijoista oli sitä mieltä, että henkilökohtainen mobiiliväline on hyödyksi oppimisen tukena. 75 % vastaajista oli hankkeen päätyttyä valmis käyttämään omaa tablet-laitetta tai älypuhelinta oppimisen tukena. Melkein 70 % vastaajista katsoi, että mobiililaite auttoi opiskelussa. Vain 7% oppijoista oli sitä mieltä, että asiat olisi oppinut ilmankin.

Kokeilussa oli myös mukana yksi matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja, joka pilotoi useampaa laitealustaa opetuksessa ja jonka kokeilun aikana oppilaat saivat vapaasti käyttää omia tietoteknisiä välineitään oppimisen tukena.

Luokasta oli lainattavissa tablet-laitteita kotiin kotitehtäviä varten. Opettajan kaikki opetettava sisältö oli pilvipalveluissa tai muutoin käytettävissä mobiilivälineillä esimerkiksi ilmaisena verkko-oppimateriaalina. Kotitehtävät palautettiin pilvipalvelussa palautuskansioon. Matemaattiset laskutoimitukset sai tehdä myös vihkoon, jos niin halusi. Myös kirjat olivat käytettävissä, mikäli joku halusi niitä oppimisen tukena käyttää. Marginaalinen joukko oppijoita valitsi perinteisen välineen eli oppikirjat, mutta vihkot ja kumit olivat matemaattisten laskutoimitusten tekemisessä apuna suurella osalla. Oppimateriaalin jakaminen pilvipalvelujen kautta koettiin järkeväksi. Juuri yläkoulun oppijoiden vastauksista ilmeni, että he kokivat voineensa vaikuttaa enemmän omaan oppimiseensa mobiilivälineiden käytön aikana.

Mobiilisti maailmaan -hanke puolestaan etsii koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia opetuksen rikastamisessa. Mukana on useita peruskouluja, joissa lähdettiin aluksi tutkimaan mobiiliteknologian ja paikkatiedon tuomia uusia mahdollisuuksia tutkivan oppimisen edistämiseksi luokkahuoneen ulkopuolella. Laajensimme näkökulmaa paikkatietoa hyödyntävän mobiilipelaamisen suuntaan.

Oppilaiden osallisuus oppimisen suunnittelussa ja toteuttamisessa on ollut tärkeässä roolissa. Suomenlinnan ala-asteen koululla oppilaat tuottivat Suomenlinnan historiaa käsittelevän mobiilin pelin pelattavaksi kaikkien Suomenlinnassa vierailevien oppijoiden iloksi. Helsingin kaupungin kaikissa luontokouluissa on tuotettu innostavia paikkatietosisältöjä oppilaita ajatellen.  Muun muassa Meriharjun luontotalolla rakentuu jännittävä mobiili paikkatietopeli tämän kevään aikana, jossa roolien kautta löydetään Itämeren merkitys.

Mobiililaitteiden myötä voidaan irtautua luokkahuoneista. Kuva: opetusviraston mediakeskus.

Paikkatietoa hyödyntävän mobiilipelaamisen mahdollisuudet ovat moninaiset. Olemme pilotoineet erilaisia mobiilipelaamiseen tarkoitettuja alustoja ja käyttökokemukset ovat varsin lupaavia. Mobiilivälineen avulla voidaan oppijoilla teettää paikkatiedon kautta lähes millaisia tehtäviä tahansa. Ja oppijat voivat yhtä lailla tuottaa paikkatiedon avulla toisilleen tutkittavaa. Luokkahuoneista irtautuminen luo kuitenkin uuden haasteen opetuksen järjestäjälle.

Paikkatiedon hyödyntäminen opetuksessa vaatii GPS-signaalin ja useimmiten myös verkkoyhteyden. Helsingin kaupungin kouluille on kuitenkin mennyt vasta tarpeisiin nähden verrattain pieni määrä mobiilivälineitä ja niistä datasiirtoyhteydellä varustettuja laitteita on pieni vähemmistö. Siksi lähitulevaisuudessa oppijoiden omien välineiden käyttö (BYOD) lienee ainoa varteen otettava ratkaisu mobiilipelaamisen mahdollistamisessa opetuksessa. Mutta toisaalta – tuotiinhan ennen vanhaan ne suksetkin kotoota käsin talven hiihtosesongin alkaessa!

Helsingin kouluissa käynnissä
useita mobiiliteknologiaa tutkailevaa hankkeita

Helsingin kouluissa on käynnissä useita herkullisia mobiiliteknologiaa oppimisessa tutkailevaa hanketta. Osa on jo päättynytkin ja osa jatkaa kokemusten keräämistä laajalla kentällä erilaisten oppimista edistävien mahdollisuuksien kartoittamisessa.

Helsingin mediakeskuksen koordinoimissa mobiiliteknologiaa hyödyntävissä projekteissa lähtökohtana on löytää oppimista edistäviä toimintamalleja jaettavaksi ympäri kaupunkia ja valtakuntaa. Olemme selvästi edelläkävijöitä ja se näkyy mm. sosiaalisessa mediassa. Mobiiliteknologiaa opetuksessa hyödyntävien hankkeiden hyvien käytänteiden levittämiseksi perustamissani Facebook-ryhmissä on yhteensä jo yli 5000 jäsentä ympäri Suomen maan – opettajia ja oppilaita.  Tule keskustelemaan aiheesta!

Esimerkiksi:
https://www.facebook.com/groups/247467865372872/

Juhani-Kärki-_pienennetty

Juhani Kärki
Mobiilisti maailmaan –hanke
Helsingin opetusvirasto
Mediakeskus

 

 

Mobiilisti maailmaan -hanke:
https://sites.google.com/site/kartallaoppien/home

Sormet-hankkeen loppuraportti:
https://sites.google.com/site/kartallaoppien/malleja-opetukseen/henkiloekohtainen-mobiilivaeline-oppimisen-tukena

 

Mainokset

Alppilan lukio on aktiivisesti mukana Stadin eKampuksen kehittämisessä

Opetushallituksen asiantuntijat vierailivat Alppilassa 16.4.2014

Viitisentoista Opetushallituksen edustajaa vietti huhtikuisen keskiviikkoaamupäivän tutustumalla Stadin eKampuksen toimintaan ja ilmiöjakson toteutukseen Alppilan lukiossa. Vierailulla keskityttiin erityisesti Stadin eKampuksen kehittämiseen Helsingin toisen asteen koulutuksessa ja tietoteknologian käyttöön opetuksessa.

Tilaisuudessa Stadin eKampuksen kehittämispäällikkö Pasi Silander kertoi Stadin eKampuksen kehittämisen tavoitteista, sen organisoinnista sekä kehittämistyön tuloksista, joita on osittain tuotettu myös Opetushallituksen rahoituksella. Opetushallituksen asiantuntijat olivat erityisen kiinnostuneita koulutuksen digitalisaatiosta, ilmiöpohjaisesta oppimisesta sekä pedagogisen johtamisen kehittämisestä Helsingissä.

Oppimateriaalin rooli on muuttumassa

Ylioppilaskokeiden sähköistymisen todettiin tuovan muutospaineita lukiokoulutukseen, sisältä käsin. Pelkkä kirjoitustavan muuttaminen sähköiseksi ei riitä, vaan tarvitaan myös pedagogisen toimintakulttuurin muuttumista, mikä heijastuu opetusmenetelmiin ja viime kädessä myös käytettyihin oppimateriaaleihin. Sähköiseen ympäristöön siirtyvien oppimateriaalien motivoivuus herättikin pohdintaa vierailijaryhmässä.

Oppikirjan siirtäminen tabletille ei varsinaisesti tuota lisäarvoa tai motivaatiota oppimisen kannalta. Nimenomaan verkkopedagogiikkaan soveltuvan uusimuotoisen oppimateriaalin tärkeys oli havaittu Alppilan lukion opettajien keskuudessa: painetun kirjan kanssa identtinen digikirja jää opiskelijoilta lukematta. Haussa on siis uusimuotoista sähköistä oppimateriaalia, joka tukee oppijan omaa ajattelua ja toiminnallisuutta. Oppimateriaalin rooli on muuttumassa ja siksi kirja ei olekaan enää mielekäs metafora sähköiselle oppimateriaalille. Jotain muuta tarvitaan.

Minäkö yliopistoon? -opintojakso

Alppilan lukion rehtori Jouni Rasa esitteli vieraille Alppilan lukiota ja Alppilan aktiiviset kehittäjä-opettajat kertoivat ja demonstroivat miten tietoteknologiaa ja mobiililaitteitta hyödynnetään lukiossa oppimisen arjessa. Alppilan lukion opettajat ovat aktiivisesti kehittäneet tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä sekä verkko-oppimista. Opinto-ohjaaja Riina Sandeberg kertoi kaikille kaupungin lukioille yhteisestä, ilmiöpohjaisesta Minäkö yliopistoon? -opintojaksosta, joka toteutetaan Helsingin yliopiston kanssa yhdessä. Opintojaksolla hyödynnetään muun muassa mobiilioppimista, Mopo-mobiiliportfoliota ja tutustutaan yliopistojen käyttämään Moodle-oppimisympäristöön. Opintojakso on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi Stadin eKampuksen toimintaa.

Alppila_vierailijat

Rehtori Jouni Rasa (oikealla) esitteli Alppilan lukiota.

 

 

 

 

 

 

Vierailijoiden tutustumiskäynti huipentui Alppilan lukiossa toteutettujen ilmiöpohjaisten opintokokonaisuuksien esittelyyn ja kierrokseen luokissa. Vieraat pääsivät näkemään, miltä oppiminen tietotekniikan avulla näyttää kielten, maantieteen ja kemian tunneilla. Oppilaiden paneutuminen tehtäviin ja innostunut mutta rauhallinen ilmapiiri herättivät vieraissa sekä ihailua että lisää oivaltavia kysymyksiä.

Tiivis yhteistyö on onnistuneen toiminnan avain 

Tutustumiskäynnin päätteeksi rehtorit Helena Helenius-Lamminparras (Kallion lukio) ja Pirkko Majakangas (Helsingin kuvataidelukio) avasivat vieraille Helsingin lukioiden kampustoiminnan ja kampusyhteistyön perusteita. Puhujat korostivat, että onnistuneen toiminnan avain löytyy tiiviistä yhteistyöstä sekä eri lukioiden rehtoreiden että opettajien kesken – näin tieto- ja viestintäteknologian tuomat uudistukset hyödyttävät kaikkia.

Eerika_Kokkonen_pienempi

 

Eerika Kokkonen
projektiassistentti
Helsingin opetusvirasto
nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

 

 

 

 

Alppilan lukion www-sivut

***

Mikä on Stadin eKampus?

Stadin eKampus -toiminnalla kehitetään digitalisaatiota ja innovatiivista pedagogista toimintakulttuuria Helsingin kaupungin lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa (toisen asteen koulutus). Kehittämisellä pyritään varmistamaan, että koulutuksella vastataan tietoyhteiskunnan ja työelämän muutoksiin.

Stadin eKampus on Helsinkiin rakentuva uusi ja innovatiivinen toisen asteen virtuaalioppilaitos, joka toimii kaikissa kaupungin lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Se tuo uusia ja joustavia opiskeluvaihtoehtoja lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville.

Lukioissa ajankohtaista on valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja ilmiöpohjainen opiskelu. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan ePortfolion, eKoe-laboratorioiden, video-opetuksen ja sähköisen oppimisen kehittämisellä. Ilmiöpohjainen oppiminen antaa entistä paremmat valmiudet jatko-opiskeluun ja työelämään.

Stadin eKampus on osa Helsingin kaupungin opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan toimintaa. Kehittämisessä ovat mukana kaupungin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opettajat, rehtorit ja opiskelijat. Kehittäminen pohjautuu opiskelijalähtöiseen ajatteluun, pedagogiseen toimivuuteen ja tietoteknologian hyödyntämiseen.

Mitä ysin jälkeen?

Oppilaanohjauksen tärkeimmät hetket ovat näin helmi-maaliskuussa niin yläkoululaisen kuin oponkin näkökulmasta. Yläluokkien aikana opon työ tähtää siihen, että jokaisella ysiluokkalaisella on harkittu ja realistinen suunnitelma yhteishakua varten.

Yhteishakuun ja oman koulutuspolun valintaan valmistaudutaan yhteisillä oppitunneilla erilaisten tehtävien ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Omiin työtapoihini kuuluu jokaisen oppilaan henkilökohtainen noin oppitunnin mittainen tapaaminen kahdeksannen luokan keväällä ja uudestaan yhdeksännen luokan aikana. Tapaamisissa keskustellaan ura- ja koulutussuunnitelmista ja tutustutaan koulutustarjontaan.

Nuoren omakoulumenestys ja tavoitteet opinnoissa ovat myös tärkeitä keskustelun aiheita.

Henkilökohtainen ohjaus on erittäin tärkeää ja avainasemassa nuoren ja opon ohjaussuhteen syntymisen kannalta, mutta tärkeää on myös luokkamuotoinen ohjaus. Nuoret ovat kiinnostuneita jatko-opinnoista ja kiinnostuksen kohteista puhutaan luokassa. Helsingissä koulutustarjontaa on paljon ja 20 oppilaan luokassa kiinnostuksen kohteita yhtä monta kuin oppilaitakin.

Kaikille mielekkään ja kiinnostavan oppilaitosesittelyn tekeminen on usein aika haasteellista. Oppilasta, jota kiinnostaa vaikkapa urheilulukio, on vaikea saada kiinnostumaan ammatillisen koulutuksen perustutkinnoista. Olen pyrkinyt kiertämään tätä ongelmaa yhdessä kollegani oppilaanohjaaja Heidi Falckin kanssa kehittämällämme Ykä Ysiluokkalaisen yhteishakutehtävän avulla.

Tehtävässä tutustutaan kouluihin ja valintaperusteisiin ns. arkkityyppien avulla. Oppilaat jaetaan ryhmiin ja ryhmät saavat itse valita yhden opojen luomista arkkityypeistä. Luokassa tulee käsitellä kaikkia arkkityyppejä.  Arkkityypit löytyvät jokaiselta ysiluokalta:

  • Yksi selkeästi lukioon menevä, tulevaisuus selvä esim. haluaa lääkäriksi
  • Yksi selkeästi amikseen menevä esim. haluaa parturi-kampaajaksi
  • Yksi epätietoinen, keskitasoa koulussa, ei tiedä haluaako lukioon vai amikseen
  • Toinen epätietoinen, heikohko koulumenestys

Oppilaat luonnostelevat ryhmätyönä ensin paperille arkkityypin piirteitä: sukupuoli, perhe, harrastukset, kiinnostuksenkohteet, joulutodistuksen arvosanat jne. Tämän jälkeen suunnitelma kirjataan Wordilla ja oppilaat rakentavat Voki-virtuaalihahmo-ohjelmalla ryhmän arkkityypin. Opo siirtää hahmon kuvauksen ja virtuaalihahmon blogiin, hän toimii aluksi blogin pääkirjoittajana ja sensorina.

Oppilaat pohtivat ryhmissä hakutoiveiden valintaan vaikuttavia tekijöitä arkkityypin kautta (esim. opiskelupaikan sijainti, kulkuyhteydet, tarjonta, maine, kavereiden valinnat, perheen toiveet, keskiarvo/pisteet, jotain muuta esim. avoimet ovet). He voivat miettiä millaisia kysymyksiä arkkityyppien mielessä pyörii yhteishakuun liittyen? Mistä lähteistä kysymyksiin löytyisi vastauksia?

Hahmot tutustuvat kouluihin ja hankkivat tietoa koulutuksesta eli oppilaat etsivät tietoa esim. opintopolku verkkopalvelusta, ysin jälkeen -sivustolta ja koulujen kotisivuilta. Olen tehnyt myös koululle facebook-sivut opoilua varten.

Blogikuva2

Tehtiksen oposivuille on koottu linkkejä ja apuvälineitä yhteishakuun valmistautumiseen. Ryhmätyöllä pyritään vertaisuuden lisäämiseen ja myös siihen, että nuori voi ikään kuin ulkoistaa omia pohdintojaan keksityn hahmon avulla ja ehkä löytää ratkaisuja omiin ongelmiinsa.

Ryhmätyön lopuksi mietitään tilanteita yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen. Oppilaat miettivät ja päättävät, miten arkkityypille kävi yhteishaussa ja pohtivat, mitä arkkityyppi tekee kuultuaan tuloksista.  Ryhmät esittelevät työnsä tulokset muille oppitunnilla ja blogissa.

Blogikuva1

Blogi löytyy osoitteesta http://ykaysiluokkalainen.blogspot.fi/

Oppilaiden innostus Voki-hahmojen tekemiseen on todella suurta ja välillä innostuksen mukana voi mennä varsinaisen asian pohtiminen. Oppilaiden tiedon hakemisen taitojen kehittäminen on todella tärkeää. Nuorilla on kyllä hallussa median viihdekäyttö, mutta itselle olennaisen tiedon hakemisen taito ja tiedon kriittinen arviointi vaatii aikuisen ohjausta ja apua. Oppilaan ja opon yhteinen tavoite on mahdollisimman oikean koulutusvalinnan tekeminen.

Anu_Japisson_blogi

Oppilaanohjaaja Anu Japisson

Tehtaanpuiston yläasteen koulu ja Vuosaaren peruskoulu

Mediakasvatus ja monilukutaito – käsitteiden pohdintaa

Moni opettaja saattaa säikähtää tulossa olevaa uuttaa oppimisen käsitettä monilukutaito. Mutta mitä se oikein onkaan?

Ennen lukutaidolla tarkoitettiin kirjoitetun tekstin tuottamisen ja tulkinnan taitoa. Medioituvan maailman ”tekstit” ovat kuitenkin usein muutakin kuin kirjoitettua tekstiä. Ne ovat kuvia, ääniä, esityksiä, puheenvuoroja, draamaa, kehonkieltä jne. Välitettävä tieto on sanallista, visuaalista, auditiivista, numeerista, kinesteettistä tai näiden yhdistelmiä.

Ymmärrän niin, että monilukutaidolla pyritään laaja-alaisuuteen. Sillä haetaan kulttuurista lukutaitoa. Ennen puhuttiin yleissivistyksestä. Myös yleissivistys kattoi kirjoittamisen, lukemisen, sekä kulttuurin tuntemisen ja tuottamisen laajat taidot. Yleissivistys lieneekin monilukutaidon ehkäpä osuvin vastine. Monilukutaito tavoitteena tähtää taitoihin, joiden avulla sirpaleista maailmaa voidaan lähestyä hallittavina ja ymmärrettävinä kokonaisuuksina. Tulkinta ja ymmärtäminen ovat sen avainlauseita. Jokainen opettaja voi lähestyä monilukutaitoa oman oppiaineensa näkökulmasta.

On monilukutaitoa kasvattavaa, jos ruotsin tunnilla käsitellään Huvudstadsbladetin artikkelia ja pohditaan miksi Suomessa on ruotsinkielisiä lehtiä, tai jos historiaan eläydytään mikrohistorian keinoin, tai jos taideopetuksessa käsitellään tunteita voimauttavan valokuvan avulla.

Pintaliitely median kuva- ja informaatiotulvassa ei tuo mukanaan monilukutaitoa. Monilukutaidolla pyritään syventämään ja laajentamaan oppijan ymmärrystä maailmasta.

Mitä sitten on mediakasvatus? Ymmärrän mediakasvatuksen yhdeksi monilukutaidon alakäsitteeksi. Sitä on tarkasteltu kasvatuksen ja median suhteena. Tällöin media on jäsennelty joko oppimisen välineeksi tai kohteeksi. Kun media on väline, sen tulisi toimia kuin kynä. Filosofisesti ajatellen kynä on näin ollen myös media. Medialla luodaan ja tuotetaan sisältöjä. Medialla pyritään saavuttamaan ymmärrystä ja ilmaisemaan omia tunteita, ajatuksia ja näkemyksiä. Samalla omaksutaan tietoa käsiteltävistä asioista. Sen tähden mediakasvatus sopii hyvin kokonaisuuksia tarkastelevaan ilmiöpohjaiseen opetukseen.

Kun media on itsessään kohde ja tutkittava ilmiö voidaan tarkastella seuraavia asioita: Miten tieto välittyy? Millaista maailmankuvaa media tarjoaa? Onko uutinen totta? Miten journalismi ja demokratia nivoutuvat yhteen? Onko media moniäänistä? Kuka käyttää valtaa ja kenen ovat tekijänoikeudet. Mikä on julkista, mikä yksityistä? Toteutuvatko eettiset periaatteet? Myös tämä on monilukutaitoa. Yksinkertaisin kiteytys monilukutaidosta tuli kollegalta: ”Se on kykyä erottaa lasku huijausviestistä!”

Pirjo Sinko kirjoittaa Opetushallituksen blogissa: ”Lukutaito ei siis lokeroidu vain äidinkielen opetukseen, vaan se on laaja-alaista, koko koulun, siis kaikkien oppiaineiden ja tiedonalojen yhteisvastuualuetta. Siksi opetussuunnitelmauudistuksessa monilukutaito määritellään kaikkia oppiaineita koskevaksi tavoitteeksi”.

Monilukutaito muodostuu lopulta sellaiseksi, miksi me koulumaailmassa työskentelevät sen rakennamme. Toivon että monilukutaito tähtää maailman ymmärtämiseen ja monilukutaitoa rakentaa omalta osaltaan jokainen hyvä pedagogi.

Opetusviraston mediakeskuksen studiot tarjoavat opettajille mediakasvatukseen tähtääviä koulutuksia, kehittämisverkoston ja tukea koulujen omille musiikki- ja mediaprojekteille.

Anne Seppänen                                                                                                erityissuunnittelija                                                                                                           Studiot, Mediakeskus