Ilmiöpohjainen jakso kannustaa uudenlaiseen ajatteluun ja toimintaan

On maanantai-iltapäivä ja lukiomme viidennen jakson ensimmäinen päivä. Pimennysverhot on vedetty juhlasalin korkeiden ikkunoiden eteen ja salissa vallitsee syvä hiljaisuus. Olemme juuri nähneet American Vagabond -dokumenttielokuvan ja kuuntelemme panelistien ajatuksia dokumentista sekä vähemmistöjä edustavien nuorten asemasta Suomessa sekä Yhdysvalloissa. Panelisteina ovat elokuvan ohjaaja, professori Susanna Helke, dosentti Annamari Vänskä, dragshow-artisti Mega-Paula, dosentti Juhani E. Lehto, FT Anna Moring sekä YTM Lotte Heikkinen.

Tylyn (Etu-Töölön lukio) alumnien järjestämä ilmiöpohjaisen jakson aloitusiltapäivä on varmasti koskettanut kaikkia paikalle tulleita. Vierailijat ovatkin yksi viidennen eli ilmiöpohjaisen jakson kantavia voimia. Vierailijat tuovat erilaisia näkökulmia ja asiantuntijuutta jakson ilmiöihin. Jakson ilmiöistä kaksi, elokuva ja sukupuolisuus konkretisoituvat oivallisesti alumnien tapahtumassa.

Jakson ilmiöt: elokuva, sukupuolisuus ja energia

Etu-Töölön lukiossa on parhaillaan menossa ilmiöpohjainen jakso toista kertaa. Ilmiöpohjaisen jakson ideat olivat olleet mielessä jo kauan, mutta varsinaisesta toteutuksesta päätettiin keväällä 2012. Vuoden ajan opettajat kouluttautuivat ja pohtivat ilmiöjakson rakentumista ja uudenlaista arviointia. Keväällä 2013 oli ensimmäisen ilmiöjakson aika, jolloin yksi keskeisimmistä ilmiöistä oli keskiaika. Täksi kevääksi ilmiöiksi valittiin oppilaskunnan ehdotuksesta elokuva, opiskelijahuoltoryhmän ehdotuksesta sukupuolisuus ja opettajakunnan ehdotuksesta energia.

Blogikuva1_Tyly

Viime vuoden ilmiöpohjaisen oppimisen jaksolla teemana oli keskiaika. Kuva Robin Hood-musikaalista.

Tylyn alumien järjestämä tapahtuma on oivallinen esimerkki siitä, millaista ilmiöjaksolla opiskelu voi olla: kuullaan asiantuntijoita, keskustellaan yhdessä, katsotaan ja tutkitaan esimerkkejä, pohditaan yhdessä ilmiöitä ja järjestetään tapahtumia yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Ilmiöjakson taustalla onkin ajatus siitä, että koulu ei voi olla suljettu yhteisö. Opettajat järjestävät jakson kursseille vierailuita ja kutsuvat vieraita kursseille. Myös huoltajilta kysyttiin, onko heillä ilmiöihin liittyvää asiantuntijuutta ja halua jakaa tietotaitoaan opiskelijoidemme kanssa. Wilmaan tulikin ilahduttavasti viestejä huoltajilta, jotka halusivat olla mukana jakamassa asiantuntijuuttaan.

Vierailut ja vierailijat eivät toki ole ainoa asia, jota jaksossa mietitään. Jaksoa varten pohdimme kriittisesti omaa toimintaamme: miksi teemme tiettyjä asioita, miksi koulun rakenteet ovat tietynlaisia. Onko toiminnalle järkevä peruste vielä nyky-yhteiskunnassakin, ovatko ne arvokkaita, vaalittavia asioita vai missä kohdin me voimme muuttua tullaksemme lähemmäksi nykynuoren elämää?

Ei koeviikkoa, painotus tekemisessä

Ilmiöpohjaisessa jaksossa ei olekaan koeviikkoa, vaan painotus on opiskelijoiden tekemisessä koko jakson ajan. Koulupäivää haluttiin rauhoittaa, luoda aikaa työnteolle ja saada mahdollisuus pitkäjänteiseen työskentelyyn pidentämällä tunteja ja siten vähentämällä oppiaineiden määrää päivän aikana. Tästä tulikin opiskelijoilta hyvää palautetta viime vuoden jakson lopussa.

Jakson aikana opiskelevat tekevät erilaisia töitä ja projekteja, jotka huomioidaan kurssin arvioinnissa. ”Opin paljon eri projektien kautta ja oli kyllä tosi mukava jakso. Numerotkin nousivat”, kommentoi eräs opiskelija palautteessaan edellisen vuoden jaksoa. Tunneilla pyritäänkin siihen, että opiskelijat oppisivat myös työelämän taitoja ja tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Toki opiskelijalle voi olla raskasta, että opiskelutapa saattaa muuttua paljonkin totutusta. Enää ei selviä sillä, että lukee vain koeviikolla koetta varten. Nyt on tehtävä työtä eli opiskeltava koko jakson ajan, kuten opiskelija asian palautteessa muotoilee: ”Piti pysyä ajan tasalla koko ajan, eikä vain lopussa himo tsemppausta.”  Toisaalta tämä koettiin myös reiluksi tavaksi arvioida ja mahdollisuudeksi näyttää erilaista osaamista pitkin jaksoa, vaikkakin osa opiskelijoista koki sen työteliääksi tavaksi suorittaa kurssi. ”Kaikki arvioitiin, todella hieno systeemi, antaa paremman kuvan mitä osaa”, kommentoi opiskelija palautteessaan.

Väistämättä mieleeni tulee humoristinen sarjakuva, jossa mies istuu ulkona pöydän takana. Hänen edessään on rivissä lintu, apina, pingviini, elefantti, akvaariossa kala, merileijona ja koira. Eläinten takana on puu ja pöydän takana oleva mies toteaa: ”For a fair selection everybody has to take the same exam: please climb that tree.” Vaikka sarjakuvaa voikin kritisoida, laittaa sen kärki silti miettimään, millaisia taitoja me tahdomme arvostaa ja palkita yhteiskunnassamme. Jos tekemällä projekteja ja siten ottamalla vastuuta omasta opiskelustaan oppii, eikö silloin tälläkin tavalla opittujen tietojen pitäisi löytyä ylioppilaskirjoituksissa aivojen muistilokeroista?

Tämän vuoden ilmiöjaksoa on mennyt vasta muutama päivä ja olen ollut keskustelemassa jo useamman eri alan asiantuntijan kanssa koulumme tiloissa. Mikä onkaan virkistävämpää kuin mielenkiintoiset keskustelut opiskelijoiden, kollegoiden ja asiantuntijoiden kanssa!

Blogikuva2_Tyly

Keskiaikaisen linnan rakennusta keväällä 2013

Pidämme ilmiöjaksosta blogia Tylyn ilmiöitä, jonne pyrimme päivittämään tunnelmapaloja ja joitakin tapahtumia eri kursseiltamme. Lisäksi päivitämme Facebook-sivustoamme, jota pääsee lukemaan rekisteröitymättä Facebookiin osoitteessa https://www.facebook.com/etutoolonlukio. Toivottavasti näitä lukemalla muutkin pääsevät edes hieman osalliseksi ilmiöpohjaisen jakson tapahtumiin ja kokemaan tämä vuoden ilmiöitämme.

Saila Linkopuu                                                                                                              apulaisrehtori                                                                                                                  Etu-Töölön lukio

Kuvat: Tylyn ilmiöitä

Mainokset

Yläkoulut pohtimassa monikulttuurisuutta

Helsinkiläinen opiskelijakunta kasvaa suomalaisittain ainutlaatuisessa ympäristössä. Nuoret kohtaavat monikulttuurisuutta pienestä pitäen, mutta tämä ei ole poistanut siihen liittyviä kysymyksiä muun muassa identiteetistä, monikulttuurisuudesta ja suomalaisuudesta. Nämä jäävät usein käsittelemättä, vaikka nuoret kaipaavat rehellistä ja avointa keskustelua näistä aiheista. Helsingin yläkouluja parhaillaan kiertävät Walter ry:n KYTKE-työpajat antavat heille juuri sitä.

Walter1

Valtakunnallisia KYTKE-projektin työpajoja vetävät monikulttuuriset suomalaiset urheilijat nostavat nuorten omat ajatukset ja mielipiteet keskiöön, rohkaisten nuoria tuomaan käsityksiään avoimesti julki. Aiheet linkittyvät moneen koulumaailmassa olevaan kysymykseen, kuten kiusaamiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja erilaisuuteen. Lopputuloksena avarakatseisuus lisääntyy kun nuoret pohtivat kuinka he kohtaavat toisiaan.

Syrjintä on yksi vaikeista teemoista joita työpajoissa käsitellään. Samalla tulee käsiteltyä siihen kuuluvaa rasismia. Se mielletään usein asiana joka tulee vain enemmistöltä vähemmistölle, mutta tämä ei suinkaan pidä paikkaansa. Rasismia esiintyy monesti myös suurten vähemmistöryhmien välillä. Myös enemmistö voi kokea syrjintää, esimerkiksi jos kaikki negatiivinen palaute vähemmistölle leimataan rasismiksi. Pienillä paikkakunnilla tämä ei usein ole ilmeistä vähemmistön pienen määrän takia.

Vähemmistöryhmien suuremmassa määrässä on myös paljon hyviä puolia. Syrjäytyminen on vähäisempää, sillä tarjolla on laajempi tukiverkko jonka kanssa purkaa kokemuksiaan. Yksin ei tarvitse olla. Moninaisessa ympäristössä kasvaneiden nuorten pohdinta on, vaikkakin keskeneräistä, syvemmällä tasolla kuin monella muilla. Erilaisuutta pidetään normina, mutta siihen ei välttämättä osata suhtautua. Siinä piileekin syrjinnän ja kiusaamisen välisen yhteyden ydin.

Walter2

Nuorten ennakkoluulot nousevat esille KYTKE-työpajoissa ja vetäjät kysyvätkin nuorilta mistä ne syntyvät? Helsingin nuorten yleisin vastaus ei poikkea muusta Suomesta – kotoa ja vanhemmilta. Nuoret poimivat kotoa vanhempien ajattelemattomasti ilmaisemia aatteita ja ottavat ne omikseen. Pohdinnan puutteen takia he monesti tekevät vanhempiaan rajumpia yleistyksiä, eivätkä pohdi sanojensa vaikutusta muihin.

Walter ry pyrkii edistämään edustamiaan arvoja kaikissa työpajoissaan, jotta juuri ilmaisujen kohde olisi päällimmäisenä mielessä kun häneen viitataan. Näitä ovat toisen kunnioittaminen, ymmärtäminen, välittäminen ja vastuun ottaminen. Tunnin mittaiset koulutyöpajat eivät hyvistä tuloksistaan huolimatta pysty ihmeisiin ja monelle nuorelle jää jatkokysymyksiä. Tätä varten Walter ry:llä päivystetään yleistä puhelinta kolmesti viikossa (ti-to, klo 14-19) numerossa 04 04 85 85 55. Puhelimeen voivat soittaa myös vanhemmat ja opettajat täysin nimettömästi.

Työpajat jatkuvat vilkkaasti Helsingissä ja ympäri Suomea kevätkaudella ja koulut tekevät jo varauksia syksyä silmällä pitäen. Samoja teemoja pohditaan myös vanhempainilloissa, joihin toivotamme kaikki kiinnostuneet mukaan haastamaan omia ennakkoluulojaan. Sitä ennen Walter ry:n KYTKE-projektiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: www.walter.fi/KYTKE

Teksti ja kuvat: Walter ry

Koululaisten talvileiri kutsuu!

Mikäs on talvilomalla hauskempaa kuin nauttia lumesta ja mukavasta seurasta leirillä! Hekolo ja Opetusvirasto järjestävät jälleen talvileirin helsinkiläisille 3.–6. -luokkalaisille Vaaruvuoren hienoissa maisemissa. Päivät kuluvat ulkoilmasta nauttien ja askarrellen ja leikkien uusien ja vanhojen leirikaverien kanssa. Pimeän laskeuduttua voidaan piipahtaa vaikka soihduin valaistussa pulkkamäessä ja nauttia talvisaunan löylyistä.

Talvileiri_hankilapset

Parhaiten leirifiilikseen pääsee seuraamalla leiriblogeja. Hekolon blogit löytyvät osoitteesta http://www.hekolo.fi/blog

Viime vuoden talvileirin blogista löytyy mm. seuraava merkintä: “…Osa leiriläisistä kävi kiertämässä Vaaruvuoren luontopolkua ja satumainen lumimaisema teki vaikutuksen pienimpiinkin. Leirikeskuksessa on pulkkailtu, saunottu, pyöritty hangessa, istuttu nuotiolla, syöty loistavaa ruokaa ja rakennettu lumilinnoja. Varsinkin pulkkailu on ollut suuri hitti. Pulkkamäki on valaistu ja pulkkailijat varustettu taskulampuilla. Valoshow on ennennäkemätön!”

valopimeässä

Koululaisten kesäleirien hakuaika lähestyy myös kovaa vauhtia. Helmikuussa ala-asteille jaetaan jälleen Kesäloma ja kavereita 2014 -julkaisu, josta löytyvät kaikki kesäleirit tietoineen ja hakuohjeineen. Samat asiat saat luettua myös Hekolon nettisivuilta (www.hekolo.fi).

Lähde mukaan leireilemään!

Leiritoiminnasta kirjoitti Hekolo ry:n toiminnanjohtaja Petri Mäntylä.

Lucia sprider ljus i mörkret

Julen närmar sig med stormsteg. Eleverna i skolorna också här i Helsingfors väntar otåligt på jullov. Före julen får vi lyckligtvis fira några vackra, traditionella helgdagar. Efter självständighetsdagen kommer Lucia med tända ljus och julstämning.

Lucia-2012_Kulkue

År 2012 fick utbildningsverket Luciabesök från Haga långstadieskola.
Foto:Hannes Victorzon / Promedia

Luciadagen firas på fredag den 13 december i hela Norden, förstås också här i Helsingfors. Skolorna i Helsingfors ordnar Luciatåg för sina elever och deras föräldrar.

Tontut-hiipivat_Kuva

Tomtar från Haga långstadieskola.
Foto:Hannes Victorzon / Promedia

Här på utbildningsverket får vi också träffa Lucia och hennes följe, stjärngossar och tomtar. I år står treorna i Cygnaeus lågstadieskola för Luciaprogrammet. Lucias besök på utbildningsverket är alltid stämningsfullt, alltid lika vackert och alltid lika efterlängtat.

Lucia-ja-tontut_2012

Tomtar och Luciafölje år 2012.
Foto:Hannes Victorzon / Promedia

 

God Jul!

Lucia-2011_Raili

Luciasällskapet från Minervaskolan på utbildningsverket år 2011. Foto: Raili Tanhuanpää/Utbildningsverket.

Sanni Sarelma                                                                                                    Utbildningsverket

Oppisopimus kiinnostaa nuoria

Oppisopimus on tänään kaikkien huulilla ja laajasti esillä eri tiedotusvälineissä. Nuorten parissa asia usein esitetään upeana vaihtoehtona, jossa käydään töissä ja saadaan palkkaa ja todistuskin jossakin vaiheessa.

Ihan näin yksinkertainen asia ei tietenkään ole, mutta upea mahdollisuus monille nuorille sekä työnantajille.

Nuorisotakuu nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on kohdistanut runsaasti positiivista huomiota nuorten oppimismahdollisuuksien laajentamiseen. Puhelimet soivat kuumina. Oppisopimus on perinteisesti liitetty aikuisten oppimiseen, mutta tänä päivänä se on varteenotettava vaihtoehto myös nuorille, jotka haluavat opiskella ammatin työelämälähtöisesti ammattitaitoisen tekijän ohjaamana.

80 % oppisopimusopiskelusta tapahtuu työpaikalla työtä tehden ja 20 % oppilaitoksessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että oppisopimus edellyttää työpaikan löytymisen ja on juridisesti määräaikainen työsopimus. Tämä tietenkin vaatii vankkaa sitoutumista ja korkeata motivaatiota kaikilta osapuolilta.

38540

Mitä oppisopimus nuorelle ja yritykselle tarjoaa?

Oppisopimuksella yrittäjä saa koulutettua yrityksen tarpeisiin sopivan, innostuneen ja oppimishaluisen työntekijän, jolle maksaa alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Vastaavasti yritykselle maksetaan korkeita koulutuskorvauksia oppisopimusopiskelijan palkkaamisesta. Yritys nimeää nuorelle työpaikkakouluttajan, joka ohjaa ja kouluttaa nuorta koko oppisopimuskoulutuksen ajan usein kädestä pitäen opastamalla.

Ohjauksen tarve toki vähenee työssä oppimisen karttuessa. Työpaikkakouluttajalla on aivan keskeinen rooli oppisopimuskoulutuksen onnistumisen kannalta ja tämän yhteistyön onnistumiseen panostetaan myös oppisopimusyksikön sekä tietopuolisen opetuksen tarjoavan oppilaitoksen vastuuopettajan toimesta.

Nuorelle oppisopimus on hieno mahdollisuus hankkia tulevaisuuden kannalta arvokasta työkokemusta, saada palkkaa ja oppia työtä tekemällä. Nuori pääsee näin työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi. Oppisopimusopiskelu tarjoaa monelle nuorelle hyvät mahdollisuudet työllistyä yritykseen, jossa on oppisopimusopiskelun suorittanut.

Oppisopimusyksikkö auttaa työpaikan löytämisessä

Koska työpaikan löytäminen tänä päivänä on varsin haasteellista, valmennamme nuoria oppisopimuspaikkojen etsimisessä, omien vahvuuksiensa markkinoinnissa ja ohjaamme perehtymään huolella yrityksiin esimerkiksi yrityksen kotisivujen avulla.

Tarjoamme yrityksille myös rekrytointiapua räätälöityjen Treenijaksojen avulla. Jakson aikana paneudutaan tuleviin opintoihin, työelämässä tarvittaviin pelinsääntöihin, sekä tutustutaan yritykseen ja valmentaudutaan työhaastatteluun.

Yritykset mahtavasti mukana

Tällä hetkellä elämme mielenkiintoisessa tilanteessa. Runsas mediahuomio ja yritysten halu kantaa yhteiskuntavastuunsa ovat saaneet yritykset aktivoitumaan kovasti ja tarjoavat meille oppisopimustyöpaikkoja. Ajankohtainen haaste oppisopimusyksikölle ja nuorten kanssa työtä tekeville yhteistyökumppaneillemme on hoitaa tiedotustoiminta tehokkaasti ja löytää sopivat ja sitoutuneet nuoret yrityksiin.

Nuorille on tarjolla myös joustavia opiskelureittejä oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun ja oppisopimuksen yhdistelmien kautta. Yrityksille tämä tarkoittaa sitä, että heillä on entistä monipuolisemmat mahdollisuudet löytää yrityksen tarpeisiin sopiva motivoitunut nuori työntekijä.

Nuorisotakuuhengessä,

Tuija-Peussa-_web

Tuija Peussa                                                                Nuorten oppisopimuksen koordinaattori

www.oppisopimus.hel.fi

Mitä ihmeen arvokeskustelua?

Helsingin perusopetuksessa pohditaan arvoja. Tavoitteena on tehdä opetussuunnitelman pohjustusta ennen varsinaista sisältövaihetta, joka alkaa opetushallituksen julkaistua opetussuunnitelman perusteet ensi vuonna. Mihin arvokeskustelua taas tarvitaan?

Arvot ovat perinteisesti suuria sanoja kuten hyvyys, totuus ja kauneus. Opetuksessakin arvot ilmaistaan vuodesta toiseen samoin sanoin ja tuntuu ajan tuhlaamiselta askarrella jälleen vanhojen teemojen parissa. Kuitenkin arvot ja niiden merkitykset muuttuvat. Vuosisatojen varrella tasa-arvoa on ollut se, että tytöt saavat käydä koulua, että pojat ja tytöt käyvät samaa koulua tai kuten viimeksi, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat käyvät samaa koulua kuin muutkin alueella asuvat lapset. Mitähän tasa-arvo tällä kierroksella tarkoittaa – tai sadan vuoden kuluttua?

Arvoista keskustelu voi tuntua vaikealta ja etäiseltä. Tosiasiassa ihmiset tekevät elämässään jatkuvia valintoja, jotka perustuvat tiedostettuihin tai tiedostamattomiin käsityksiin siitä, mikä on tärkeää, arvokasta tai hyvää. Valinnoissa on usein mukana suuria tunteita, jolloin on vielä vaikeampi eritellä, mitä päätösten taustalla on. Joillekin itsestään selvä asia voi toiselle olla ehdottomasti arvovalinta, kuten esimerkiksi lähikoulun valinta tai valitsematta jättäminen omalle lapselle.

Muuttuvat arvot ja kehittyvä arvokeskustelu

Arvokeskustelun avuksi luotiin pohjamateriaalia viime keväänä ja kesänä kouluväen tapaamisissa. Puheenvuoroja kuultiin mm. filosofi Maija-Riitta Ollilalta ja MLL:n pääsihteeri Mirjam Kallandilta. Opetussuunnitelmaa varten perustettu työryhmä kokosi keskusteluista luonnoksen, joka sisälsi ilmaisuja kuten ”rikastuva moninaisuus”, ”henkinen kimmoisuus” ja ”viipyilevä pedagogiikka”. Luonnostelma onnistui tehtävässään ja käynnisti kipakan keskustelun koulujen henkilöstön, vanhempien, johtokuntien ja vanhempainyhdistysten keskuudessa. Palautteen perusteella pohjaa on työstetty lisää, jotta se toimisi nettikyselynä kaikille kiinnostuneille. Lopputulosta ei ole valmiiksi kirjoitettu, vaan se muotoutuu avoimessa prosessissa tämän syksyn aikana.

”Vaalimme lapsen etua” mainitaan ensimmäisenä eettisenä periaatteena. Selvä juttu, ajattelemme kukin tahoillamme, mutta asia on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Vielä jokin aika sitten lapsen etu tarkoitti, että aikuiset ja yhteisö määräsivät tiukat raamit ja tehtävät, joihin lapsi kasvatettiin. Sekään ääripää ei toiminut, että annettiin rajatonta vapautta, koska siitä tulikin turvattomuutta. Tämän päivän sana on osallisuus, joka kuvaa siitä, että lapsen on voitava turvallisten rajojen sisällä, mutta omana itsenään, kasvaa, osallistua ja löytää oma persoonallinen roolinsa osana yhteisöä.

Uusia ulottuvuuksia lapsen etu saa, kun määrittelyä haetaan yhteisöjen ja kulttuurien välillä. Laaja kirjo kieliä, maailmankatsomuksia, perinteitä ja tapoja näkyy ja kuuluu Helsingin kouluissa. Erilaisten tarpeiden ja näkemysten erot ovat suuret myös ihan tavallisten suomalaisten kesken.

On välttämätöntä, että lapsen edusta käydään vuoropuhelua. Lapsi, vanhemmat ja opettajat joutuvat pysähtymään ja avaamaan toisilleen, mitä tarkoittaa lapsen paras juuri käsillä olevassa tilanteessa. Hyvä oppiminen ja arjen toimivat ratkaisut löytyvät keskinäisen luottamuksen ja kunnioituksen hengessä. Lapsen etu ei ainakaan silloin toteudu, jos aikuiset eivät halua tai kykene vuorovaikutukseen.

Maailma muuttuu ja koulu muuttuu – miten muutokset tulevat näkyviksi arvoihimme? Mikä on nyt ja tulevina vuosina tärkeää, hyvää ja arvokasta Helsingin kouluissa? Keskusteluissa avaamme merkityksiä ja jaamme ajatuksia, ilmaisemme pelkoja, toiveita ja unelmia. Sanoista tulee tekoja, kun keskustelun myötä ymmärrämme toisiamme ja sitoudumme yhteisiin merkityksiin.

Tervetuloa mukaan arvokeskusteluun!

Kuva: Olli Häkämies

Kuva: Olli Häkämies

Marja Riitta Rautaparta                           ops-ohjausryhmän jäsen                          vs. rehtori

Perusopetuksen arvoista voi antaa palautetta arvokyselyn kautta. Linkki kyselyyn ja ohjeet vastaamiseen löytyvät opetusviraston sivuilta.

Arvot aiheena oppilaskuntapäivillä

Opetusvirasto osallistuu aktiivisesti kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin toimintoihin. Suomenkielisten peruskoulujen alueelliset oppilaskuntapäivät järjestettiin syyskuussa toimintakeskus Hapessa, yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

Perusopetuksessa on meneillään opetussuunnitelmien uudistaminen. Peruskoulut valmistelevat syksyn aikana opetussuunnitelman arvopohjaa yhteistyössä huoltajien kanssa. Arvokeskustelua käydään myös oppilaiden kanssa.

Oppilaskuntapäivillä oppilaita kuultiin opetussuunnitelman arvoista ja tehtiin kokeilusuunnitelmia opetuksen yhteissuunnittelun tehostamiseksi kouluissa.

Ilo, huumori, hauskuus, positiivisuus

Oppilaskuntapäivillä keskustelu arvopohjasta avattiin kysymyksellä ”Mitkä tärkeät asiat auttavat sinua viihtymään ja oppimaan koulussa?” Oppilaiden arvopohjan tärkeinä asioina ovat ystävyys, kunnioitus ja luottamus. Lasten ja nuorten näkemyksessä korostuivat myös ilo, huumori, hauskuus ja positiivisuus, jotka eivät aikuisten kanssa käydyissä keskustelussa juurikaan ole tulleet esille.

Arvokeskustelu jatkuu kouluissa jouluun saakka, ja yhteenvedon aikana myös tämä oppilaiden näkemys otetaan huomioon uuden opetussuunnitelman arvopohjaa kirjoitettaessa.

pikkusydän

Yhteissuunnittelua

Oppilaskuntapäivillä vastattiin myös Päättäjämiitin haasteeseen ”Miten oppilaat ja opettajat voisivat enemmän yhdessä suunnitella opetusta?” Ykä-hankkeen suunnittelijat Minna Torppa ja Teemu Ruohonen vetivät työpajan, jossa jokainen koulu teki kokeilusuunnitelman siitä, miten yhteissuunnittelua voitaisiin edistää omassa koulussa.

Metsolan ala-asteen koulun suunnitelman mukaan ”Oppilaat voisivat olla mukana päättämässä, mitä taito- ja taideaineissa tehdään. Oppilaat esittelisivät omaa osaamistaan ja opettaisivat muita. Ensin tutustuttaisiin OPSiin. Toivomme oppilailta ja opettajilta rohkeutta, joustavuutta, tsemppaamista ja kuuntelua.”

Yhtenäiskoulun oppilaiden suunnitelmassa todetaan, että ”Oppilaat suunnittelevat yhdessä opettajien kanssa miten sähköiset työkalut otetaan mukaan opetukseen, eli esim. mitä laitteita voi käyttää, mitä sisältöjä kannattaa käydä läpi sähköisesti ja mitä perinteisesti, ja osallistuvat yleisesti ideointiin.”

Santahaminan ala-asteen koulu on vienyt idean yhteissuunnittelusta virtuaalitasolle ja ehdottaa virtuaalivarttia, jossa ”Oppilaiden kehitysehdotukset/palautteet opettajille keskustelupalstalla virtuaalisesti.

Kokeilusuunnitelmat Dreamdo Schools -palvelussa

Kokeilusuunnitelmat löytyvät Dreamdo Schools palvelusta. Palvelussa voidaan seurata, miten oppilaskuntapäivillä suunnitellut kokeilut etenevät ja millaista palautetta niistä tulee.

Dreamdo Schools on koulujen oma unelmointiympäristö, johon voi liittää kuvia, tekstiä ja videota omasta unelmasta ja sen toteutumisen edistymisestä sekä seurata muiden unelmia. Palvelun on kehittänyt suomalainen Dreamdo Oy, joka on osa Idealist Groupia. Helsingin Opetusvirasto on mukana palvelun kehittämistyössä. RuutiExpossa 8.11. järjestetään Dreamdo Schools unelmointi- ja kokeilutyöpajoja oppilaille ja opettajille.

kirsi_verkka

Kirsi Verkka
opetuskonsultti                                           opetusviraston perusopetuslinja