Mitä ysin jälkeen?

Oppilaanohjauksen tärkeimmät hetket ovat näin helmi-maaliskuussa niin yläkoululaisen kuin oponkin näkökulmasta. Yläluokkien aikana opon työ tähtää siihen, että jokaisella ysiluokkalaisella on harkittu ja realistinen suunnitelma yhteishakua varten.

Yhteishakuun ja oman koulutuspolun valintaan valmistaudutaan yhteisillä oppitunneilla erilaisten tehtävien ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Omiin työtapoihini kuuluu jokaisen oppilaan henkilökohtainen noin oppitunnin mittainen tapaaminen kahdeksannen luokan keväällä ja uudestaan yhdeksännen luokan aikana. Tapaamisissa keskustellaan ura- ja koulutussuunnitelmista ja tutustutaan koulutustarjontaan.

Nuoren omakoulumenestys ja tavoitteet opinnoissa ovat myös tärkeitä keskustelun aiheita.

Henkilökohtainen ohjaus on erittäin tärkeää ja avainasemassa nuoren ja opon ohjaussuhteen syntymisen kannalta, mutta tärkeää on myös luokkamuotoinen ohjaus. Nuoret ovat kiinnostuneita jatko-opinnoista ja kiinnostuksen kohteista puhutaan luokassa. Helsingissä koulutustarjontaa on paljon ja 20 oppilaan luokassa kiinnostuksen kohteita yhtä monta kuin oppilaitakin.

Kaikille mielekkään ja kiinnostavan oppilaitosesittelyn tekeminen on usein aika haasteellista. Oppilasta, jota kiinnostaa vaikkapa urheilulukio, on vaikea saada kiinnostumaan ammatillisen koulutuksen perustutkinnoista. Olen pyrkinyt kiertämään tätä ongelmaa yhdessä kollegani oppilaanohjaaja Heidi Falckin kanssa kehittämällämme Ykä Ysiluokkalaisen yhteishakutehtävän avulla.

Tehtävässä tutustutaan kouluihin ja valintaperusteisiin ns. arkkityyppien avulla. Oppilaat jaetaan ryhmiin ja ryhmät saavat itse valita yhden opojen luomista arkkityypeistä. Luokassa tulee käsitellä kaikkia arkkityyppejä.  Arkkityypit löytyvät jokaiselta ysiluokalta:

  • Yksi selkeästi lukioon menevä, tulevaisuus selvä esim. haluaa lääkäriksi
  • Yksi selkeästi amikseen menevä esim. haluaa parturi-kampaajaksi
  • Yksi epätietoinen, keskitasoa koulussa, ei tiedä haluaako lukioon vai amikseen
  • Toinen epätietoinen, heikohko koulumenestys

Oppilaat luonnostelevat ryhmätyönä ensin paperille arkkityypin piirteitä: sukupuoli, perhe, harrastukset, kiinnostuksenkohteet, joulutodistuksen arvosanat jne. Tämän jälkeen suunnitelma kirjataan Wordilla ja oppilaat rakentavat Voki-virtuaalihahmo-ohjelmalla ryhmän arkkityypin. Opo siirtää hahmon kuvauksen ja virtuaalihahmon blogiin, hän toimii aluksi blogin pääkirjoittajana ja sensorina.

Oppilaat pohtivat ryhmissä hakutoiveiden valintaan vaikuttavia tekijöitä arkkityypin kautta (esim. opiskelupaikan sijainti, kulkuyhteydet, tarjonta, maine, kavereiden valinnat, perheen toiveet, keskiarvo/pisteet, jotain muuta esim. avoimet ovet). He voivat miettiä millaisia kysymyksiä arkkityyppien mielessä pyörii yhteishakuun liittyen? Mistä lähteistä kysymyksiin löytyisi vastauksia?

Hahmot tutustuvat kouluihin ja hankkivat tietoa koulutuksesta eli oppilaat etsivät tietoa esim. opintopolku verkkopalvelusta, ysin jälkeen -sivustolta ja koulujen kotisivuilta. Olen tehnyt myös koululle facebook-sivut opoilua varten.

Blogikuva2

Tehtiksen oposivuille on koottu linkkejä ja apuvälineitä yhteishakuun valmistautumiseen. Ryhmätyöllä pyritään vertaisuuden lisäämiseen ja myös siihen, että nuori voi ikään kuin ulkoistaa omia pohdintojaan keksityn hahmon avulla ja ehkä löytää ratkaisuja omiin ongelmiinsa.

Ryhmätyön lopuksi mietitään tilanteita yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen. Oppilaat miettivät ja päättävät, miten arkkityypille kävi yhteishaussa ja pohtivat, mitä arkkityyppi tekee kuultuaan tuloksista.  Ryhmät esittelevät työnsä tulokset muille oppitunnilla ja blogissa.

Blogikuva1

Blogi löytyy osoitteesta http://ykaysiluokkalainen.blogspot.fi/

Oppilaiden innostus Voki-hahmojen tekemiseen on todella suurta ja välillä innostuksen mukana voi mennä varsinaisen asian pohtiminen. Oppilaiden tiedon hakemisen taitojen kehittäminen on todella tärkeää. Nuorilla on kyllä hallussa median viihdekäyttö, mutta itselle olennaisen tiedon hakemisen taito ja tiedon kriittinen arviointi vaatii aikuisen ohjausta ja apua. Oppilaan ja opon yhteinen tavoite on mahdollisimman oikean koulutusvalinnan tekeminen.

Anu_Japisson_blogi

Oppilaanohjaaja Anu Japisson

Tehtaanpuiston yläasteen koulu ja Vuosaaren peruskoulu

Nuori, usko unelmiisi!

AV-viestintä on yksi suosituimmista toisen asteen koulutusaloista Helsingissä. Näin siitäkin huolimatta, että mediassa puhutaan alan liikakoulutuksesta ja epävarmasta työllistymisestä, ja tilastot osoittavat koulutukseen pääsyn olevan vaikeaa. Mutta ala työllistää edelleen, erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla.

Koko opinto-ohjaajan ja sitä edeltäneen elokuva-alan urani ajan olen ollut vankasti sitä mieltä, että hyvät saavat aina töitä! Tunne on vahvistunut ajan myötä, sillä väittämä on pitänyt paikkansa myös alan hiljaisina vuosina. Sitä paitsi uusia toimenkuvia syntyy alalle koko ajan. Kolmen vuoden kuluttua valmistut ehkä ammattiin, jonka olemassaolosta kukaan ei tänä päivänä vielä edes tiedä mitään.

Meillä ammatillisella puolella on yksi erinomainen valttikortti työllistymiseen. Se on koulutukseen kuuluva työssäoppimisjakso. AV-viestinnän opiskelijat lähtevät työssäoppimaan kakkosvuoden keväällä. Työskenneltyään puolisen vuotta alalla he palaavat kouluun kolmosvuoden talvella. Puolessa vuodessa moni opiskelija on ehtinyt näyttää kyntensä ja osannut tehdä itsensä niin tärkeäksi, että työnantaja on valmis pyytämään häntä töihin toisenkin kerran. Ja siitä se sitten lähtee.

Listaa unelmakoulutukset tärkeysjärjestykseen

Yhteishaussa voit kirjata listaan viisi haavetta, ja jos onnetar valitsee sinut kolmanteen hakutoiveeseesi, olet silti edelleen jonossa ykkös- ja kakkostoiveeseesi. Se on hienoa. Hienoa on myös, että mitä enemmän haluat johonkin koulutukseen, sen paremmin sinut siitä palkitaan. Ykköstoiveesta saat kolme lisäpistettä ja kakkostoiveesta saat yhden lisäpisteen.

Yhteiskunta toivoo, etteivät mitkään alat kokonaan naisistuisi tai miehistyisi. Jos jollekin koulutusalalle on ensisijaisista pyrkijöistä alle 30 prosenttia samaa sukupuolta niin vähemmistösukupuolen edustajana saat kaksi lisäpistettä.

Toive- ja sukupuolipisteet tulevat sinulle automaattisesti. Loput pistepotista joudut ahkeroimaan itse. Pisteistä valtaosa muodostuu todistuksen arvosanoista. Lisäksi tulevat työkokemuspisteet.

Muista joustavan haun mahdollisuus

Jos tutkintoon ei ole pääsy- tai soveltuvuuskokeita, tiedot valituista opiskelijoista saadaan paremmuusjärjestyksessä suoraan hakujärjestelmästä. Jollei hakija ota paikkaa vastaan, tilalle nousee jonosta seuraava. Jos kokeet järjestetään, koulut saavat nimilistat kokeeseen kutsuttavista pistemäärän perusteella, mutta itse valinnat tehdään pääsy- ja soveltuvuuskokeiden perusteella. Toisissa tutkinnoissa mukaan lasketaan myös yhteisvalintapistemäärät pohjapisteinä, toisissa ei.

AV-viestinnän perustutkintoon järjestetään soveltuvuuskokeet. Jos näyttää, että pisteesi eivät riitä koekutsuun, vielä tänä vuonna on mahdollista hakea joustavan valinnan kautta. Tämä tarkoittaa lyhyesti sitä, että jos yhteishaussa täppäät rastin ruutuun ”joustava haku”, saat mahdollisuuden kertoa omin sanoin, millä perusteella olisit hyvä hakija meille. Pelkkä joustavan haun merkintä hakulomakkeeseen ei kuitenkaan riitä. Vaan, kuten ohjeissakin kerrotaan, sinun pitää lähettää kopio hakukortista ja erillinen perusteluliite hakuaikana siihen oppilaitokseen, johon olet joustavasti hakemassa.

Näin saamme tiedon niistäkin hyvistä hakijoista, jotka eivät pistevalinnan kautta saisi kutsua soveltuvuuskokeeseen. Luemme hakemukset huolella ja pohdimme, olisitko sinä hyvä hakija meille. Esimerkiksi harrastuneisuus ja työkokemus viestivät meille, että olet tosissasi tulossa alalle.

Älä anna tilastojen hämätä

Vaikka hakijamäärät ovat vuodesta toiseen pysyneet aika samoina, on ajassa havaittavissa outoja ilmiöitä. Entistä enemmän hakijoita jättää saapumatta paikalle. Kiinnostaisi kovasti tietää mistä se johtuu? Kuulostaako soveltuvuuskoe ehkä pelottavalta? Sitä se ei oikeasti ole. Opettajien haastattelukin voi jännittää. Senkin suhteen voin rauhoitella sinua. Sitä voisi verrata vaikka kaukaisen, tiedonhaluisen sukulaisen tapaamiseen, joka nyt vaan tykkää kysellä kaikenlaista.

Hakijamäärät ovat numeroita tilastoissa. Tilastoja voidaan tulkita monin eri tavoin. Jos esimerkiksi vertaat aloituspaikkoja (soveltuvuuskokeisiin) saapuneet -sarakkeen lukuihin, huomaat, että tilanne ei ole lainkaan niin paha kuin verratessasi aloituspaikkoja hakeneisiin tai kutsuttuihin, eikö niin?

Av-lukumäärät

Näyttipä tilanne sinusta miltä tahansa, rohkaisen sinua silti uskomaan unelmiisi! Hae sinne, minne todella ajattelet haluavasi. Jos haaveesi sattuu olemaan av-viestintä, hae meille ja jos pisteet eivät tunnu riittävän, muista joustavan haun mahdollisuus. Vakuuta meidät, että juuri sinä olet se hakija, joka meidän kannattaa valita! Ja kun kutsu soveltuvuuskokeeseen kolahtaa postiluukusta, merkkaa päivä kalenteriisi ja saavu ajoissa paikalle.

Lisätietoja AV-viestinnän ja kaikista muistakin Stadin ammattiopiston tarjoamista tutkinnoista löydät nettisivuiltamme: stadinammattiopisto.fi ja av-stadi.fi.

Lisätietoa yhteishausta ja opiskelumahdolllisuuksista ysinjalkeen.fi

Onnea tuleviin opiskeluihisi, mille alalle sitten päädytkin!

Arja-Seppala

Arja Seppälä
opinto-ohjaaja
AV-viestintä
Stadin ammattiopisto