Yläkoulut pohtimassa monikulttuurisuutta

Helsinkiläinen opiskelijakunta kasvaa suomalaisittain ainutlaatuisessa ympäristössä. Nuoret kohtaavat monikulttuurisuutta pienestä pitäen, mutta tämä ei ole poistanut siihen liittyviä kysymyksiä muun muassa identiteetistä, monikulttuurisuudesta ja suomalaisuudesta. Nämä jäävät usein käsittelemättä, vaikka nuoret kaipaavat rehellistä ja avointa keskustelua näistä aiheista. Helsingin yläkouluja parhaillaan kiertävät Walter ry:n KYTKE-työpajat antavat heille juuri sitä.

Walter1

Valtakunnallisia KYTKE-projektin työpajoja vetävät monikulttuuriset suomalaiset urheilijat nostavat nuorten omat ajatukset ja mielipiteet keskiöön, rohkaisten nuoria tuomaan käsityksiään avoimesti julki. Aiheet linkittyvät moneen koulumaailmassa olevaan kysymykseen, kuten kiusaamiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja erilaisuuteen. Lopputuloksena avarakatseisuus lisääntyy kun nuoret pohtivat kuinka he kohtaavat toisiaan.

Syrjintä on yksi vaikeista teemoista joita työpajoissa käsitellään. Samalla tulee käsiteltyä siihen kuuluvaa rasismia. Se mielletään usein asiana joka tulee vain enemmistöltä vähemmistölle, mutta tämä ei suinkaan pidä paikkaansa. Rasismia esiintyy monesti myös suurten vähemmistöryhmien välillä. Myös enemmistö voi kokea syrjintää, esimerkiksi jos kaikki negatiivinen palaute vähemmistölle leimataan rasismiksi. Pienillä paikkakunnilla tämä ei usein ole ilmeistä vähemmistön pienen määrän takia.

Vähemmistöryhmien suuremmassa määrässä on myös paljon hyviä puolia. Syrjäytyminen on vähäisempää, sillä tarjolla on laajempi tukiverkko jonka kanssa purkaa kokemuksiaan. Yksin ei tarvitse olla. Moninaisessa ympäristössä kasvaneiden nuorten pohdinta on, vaikkakin keskeneräistä, syvemmällä tasolla kuin monella muilla. Erilaisuutta pidetään normina, mutta siihen ei välttämättä osata suhtautua. Siinä piileekin syrjinnän ja kiusaamisen välisen yhteyden ydin.

Walter2

Nuorten ennakkoluulot nousevat esille KYTKE-työpajoissa ja vetäjät kysyvätkin nuorilta mistä ne syntyvät? Helsingin nuorten yleisin vastaus ei poikkea muusta Suomesta – kotoa ja vanhemmilta. Nuoret poimivat kotoa vanhempien ajattelemattomasti ilmaisemia aatteita ja ottavat ne omikseen. Pohdinnan puutteen takia he monesti tekevät vanhempiaan rajumpia yleistyksiä, eivätkä pohdi sanojensa vaikutusta muihin.

Walter ry pyrkii edistämään edustamiaan arvoja kaikissa työpajoissaan, jotta juuri ilmaisujen kohde olisi päällimmäisenä mielessä kun häneen viitataan. Näitä ovat toisen kunnioittaminen, ymmärtäminen, välittäminen ja vastuun ottaminen. Tunnin mittaiset koulutyöpajat eivät hyvistä tuloksistaan huolimatta pysty ihmeisiin ja monelle nuorelle jää jatkokysymyksiä. Tätä varten Walter ry:llä päivystetään yleistä puhelinta kolmesti viikossa (ti-to, klo 14-19) numerossa 04 04 85 85 55. Puhelimeen voivat soittaa myös vanhemmat ja opettajat täysin nimettömästi.

Työpajat jatkuvat vilkkaasti Helsingissä ja ympäri Suomea kevätkaudella ja koulut tekevät jo varauksia syksyä silmällä pitäen. Samoja teemoja pohditaan myös vanhempainilloissa, joihin toivotamme kaikki kiinnostuneet mukaan haastamaan omia ennakkoluulojaan. Sitä ennen Walter ry:n KYTKE-projektiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: www.walter.fi/KYTKE

Teksti ja kuvat: Walter ry

Mitä ihmeen arvokeskustelua?

Helsingin perusopetuksessa pohditaan arvoja. Tavoitteena on tehdä opetussuunnitelman pohjustusta ennen varsinaista sisältövaihetta, joka alkaa opetushallituksen julkaistua opetussuunnitelman perusteet ensi vuonna. Mihin arvokeskustelua taas tarvitaan?

Arvot ovat perinteisesti suuria sanoja kuten hyvyys, totuus ja kauneus. Opetuksessakin arvot ilmaistaan vuodesta toiseen samoin sanoin ja tuntuu ajan tuhlaamiselta askarrella jälleen vanhojen teemojen parissa. Kuitenkin arvot ja niiden merkitykset muuttuvat. Vuosisatojen varrella tasa-arvoa on ollut se, että tytöt saavat käydä koulua, että pojat ja tytöt käyvät samaa koulua tai kuten viimeksi, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat käyvät samaa koulua kuin muutkin alueella asuvat lapset. Mitähän tasa-arvo tällä kierroksella tarkoittaa – tai sadan vuoden kuluttua?

Arvoista keskustelu voi tuntua vaikealta ja etäiseltä. Tosiasiassa ihmiset tekevät elämässään jatkuvia valintoja, jotka perustuvat tiedostettuihin tai tiedostamattomiin käsityksiin siitä, mikä on tärkeää, arvokasta tai hyvää. Valinnoissa on usein mukana suuria tunteita, jolloin on vielä vaikeampi eritellä, mitä päätösten taustalla on. Joillekin itsestään selvä asia voi toiselle olla ehdottomasti arvovalinta, kuten esimerkiksi lähikoulun valinta tai valitsematta jättäminen omalle lapselle.

Muuttuvat arvot ja kehittyvä arvokeskustelu

Arvokeskustelun avuksi luotiin pohjamateriaalia viime keväänä ja kesänä kouluväen tapaamisissa. Puheenvuoroja kuultiin mm. filosofi Maija-Riitta Ollilalta ja MLL:n pääsihteeri Mirjam Kallandilta. Opetussuunnitelmaa varten perustettu työryhmä kokosi keskusteluista luonnoksen, joka sisälsi ilmaisuja kuten ”rikastuva moninaisuus”, ”henkinen kimmoisuus” ja ”viipyilevä pedagogiikka”. Luonnostelma onnistui tehtävässään ja käynnisti kipakan keskustelun koulujen henkilöstön, vanhempien, johtokuntien ja vanhempainyhdistysten keskuudessa. Palautteen perusteella pohjaa on työstetty lisää, jotta se toimisi nettikyselynä kaikille kiinnostuneille. Lopputulosta ei ole valmiiksi kirjoitettu, vaan se muotoutuu avoimessa prosessissa tämän syksyn aikana.

”Vaalimme lapsen etua” mainitaan ensimmäisenä eettisenä periaatteena. Selvä juttu, ajattelemme kukin tahoillamme, mutta asia on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Vielä jokin aika sitten lapsen etu tarkoitti, että aikuiset ja yhteisö määräsivät tiukat raamit ja tehtävät, joihin lapsi kasvatettiin. Sekään ääripää ei toiminut, että annettiin rajatonta vapautta, koska siitä tulikin turvattomuutta. Tämän päivän sana on osallisuus, joka kuvaa siitä, että lapsen on voitava turvallisten rajojen sisällä, mutta omana itsenään, kasvaa, osallistua ja löytää oma persoonallinen roolinsa osana yhteisöä.

Uusia ulottuvuuksia lapsen etu saa, kun määrittelyä haetaan yhteisöjen ja kulttuurien välillä. Laaja kirjo kieliä, maailmankatsomuksia, perinteitä ja tapoja näkyy ja kuuluu Helsingin kouluissa. Erilaisten tarpeiden ja näkemysten erot ovat suuret myös ihan tavallisten suomalaisten kesken.

On välttämätöntä, että lapsen edusta käydään vuoropuhelua. Lapsi, vanhemmat ja opettajat joutuvat pysähtymään ja avaamaan toisilleen, mitä tarkoittaa lapsen paras juuri käsillä olevassa tilanteessa. Hyvä oppiminen ja arjen toimivat ratkaisut löytyvät keskinäisen luottamuksen ja kunnioituksen hengessä. Lapsen etu ei ainakaan silloin toteudu, jos aikuiset eivät halua tai kykene vuorovaikutukseen.

Maailma muuttuu ja koulu muuttuu – miten muutokset tulevat näkyviksi arvoihimme? Mikä on nyt ja tulevina vuosina tärkeää, hyvää ja arvokasta Helsingin kouluissa? Keskusteluissa avaamme merkityksiä ja jaamme ajatuksia, ilmaisemme pelkoja, toiveita ja unelmia. Sanoista tulee tekoja, kun keskustelun myötä ymmärrämme toisiamme ja sitoudumme yhteisiin merkityksiin.

Tervetuloa mukaan arvokeskusteluun!

Kuva: Olli Häkämies

Kuva: Olli Häkämies

Marja Riitta Rautaparta                           ops-ohjausryhmän jäsen                          vs. rehtori

Perusopetuksen arvoista voi antaa palautetta arvokyselyn kautta. Linkki kyselyyn ja ohjeet vastaamiseen löytyvät opetusviraston sivuilta.

Arvot aiheena oppilaskuntapäivillä

Opetusvirasto osallistuu aktiivisesti kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin toimintoihin. Suomenkielisten peruskoulujen alueelliset oppilaskuntapäivät järjestettiin syyskuussa toimintakeskus Hapessa, yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa.

Perusopetuksessa on meneillään opetussuunnitelmien uudistaminen. Peruskoulut valmistelevat syksyn aikana opetussuunnitelman arvopohjaa yhteistyössä huoltajien kanssa. Arvokeskustelua käydään myös oppilaiden kanssa.

Oppilaskuntapäivillä oppilaita kuultiin opetussuunnitelman arvoista ja tehtiin kokeilusuunnitelmia opetuksen yhteissuunnittelun tehostamiseksi kouluissa.

Ilo, huumori, hauskuus, positiivisuus

Oppilaskuntapäivillä keskustelu arvopohjasta avattiin kysymyksellä ”Mitkä tärkeät asiat auttavat sinua viihtymään ja oppimaan koulussa?” Oppilaiden arvopohjan tärkeinä asioina ovat ystävyys, kunnioitus ja luottamus. Lasten ja nuorten näkemyksessä korostuivat myös ilo, huumori, hauskuus ja positiivisuus, jotka eivät aikuisten kanssa käydyissä keskustelussa juurikaan ole tulleet esille.

Arvokeskustelu jatkuu kouluissa jouluun saakka, ja yhteenvedon aikana myös tämä oppilaiden näkemys otetaan huomioon uuden opetussuunnitelman arvopohjaa kirjoitettaessa.

pikkusydän

Yhteissuunnittelua

Oppilaskuntapäivillä vastattiin myös Päättäjämiitin haasteeseen ”Miten oppilaat ja opettajat voisivat enemmän yhdessä suunnitella opetusta?” Ykä-hankkeen suunnittelijat Minna Torppa ja Teemu Ruohonen vetivät työpajan, jossa jokainen koulu teki kokeilusuunnitelman siitä, miten yhteissuunnittelua voitaisiin edistää omassa koulussa.

Metsolan ala-asteen koulun suunnitelman mukaan ”Oppilaat voisivat olla mukana päättämässä, mitä taito- ja taideaineissa tehdään. Oppilaat esittelisivät omaa osaamistaan ja opettaisivat muita. Ensin tutustuttaisiin OPSiin. Toivomme oppilailta ja opettajilta rohkeutta, joustavuutta, tsemppaamista ja kuuntelua.”

Yhtenäiskoulun oppilaiden suunnitelmassa todetaan, että ”Oppilaat suunnittelevat yhdessä opettajien kanssa miten sähköiset työkalut otetaan mukaan opetukseen, eli esim. mitä laitteita voi käyttää, mitä sisältöjä kannattaa käydä läpi sähköisesti ja mitä perinteisesti, ja osallistuvat yleisesti ideointiin.”

Santahaminan ala-asteen koulu on vienyt idean yhteissuunnittelusta virtuaalitasolle ja ehdottaa virtuaalivarttia, jossa ”Oppilaiden kehitysehdotukset/palautteet opettajille keskustelupalstalla virtuaalisesti.

Kokeilusuunnitelmat Dreamdo Schools -palvelussa

Kokeilusuunnitelmat löytyvät Dreamdo Schools palvelusta. Palvelussa voidaan seurata, miten oppilaskuntapäivillä suunnitellut kokeilut etenevät ja millaista palautetta niistä tulee.

Dreamdo Schools on koulujen oma unelmointiympäristö, johon voi liittää kuvia, tekstiä ja videota omasta unelmasta ja sen toteutumisen edistymisestä sekä seurata muiden unelmia. Palvelun on kehittänyt suomalainen Dreamdo Oy, joka on osa Idealist Groupia. Helsingin Opetusvirasto on mukana palvelun kehittämistyössä. RuutiExpossa 8.11. järjestetään Dreamdo Schools unelmointi- ja kokeilutyöpajoja oppilaille ja opettajille.

kirsi_verkka

Kirsi Verkka
opetuskonsultti                                           opetusviraston perusopetuslinja