Yläkoulut pohtimassa monikulttuurisuutta

Helsinkiläinen opiskelijakunta kasvaa suomalaisittain ainutlaatuisessa ympäristössä. Nuoret kohtaavat monikulttuurisuutta pienestä pitäen, mutta tämä ei ole poistanut siihen liittyviä kysymyksiä muun muassa identiteetistä, monikulttuurisuudesta ja suomalaisuudesta. Nämä jäävät usein käsittelemättä, vaikka nuoret kaipaavat rehellistä ja avointa keskustelua näistä aiheista. Helsingin yläkouluja parhaillaan kiertävät Walter ry:n KYTKE-työpajat antavat heille juuri sitä.

Walter1

Valtakunnallisia KYTKE-projektin työpajoja vetävät monikulttuuriset suomalaiset urheilijat nostavat nuorten omat ajatukset ja mielipiteet keskiöön, rohkaisten nuoria tuomaan käsityksiään avoimesti julki. Aiheet linkittyvät moneen koulumaailmassa olevaan kysymykseen, kuten kiusaamiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja erilaisuuteen. Lopputuloksena avarakatseisuus lisääntyy kun nuoret pohtivat kuinka he kohtaavat toisiaan.

Syrjintä on yksi vaikeista teemoista joita työpajoissa käsitellään. Samalla tulee käsiteltyä siihen kuuluvaa rasismia. Se mielletään usein asiana joka tulee vain enemmistöltä vähemmistölle, mutta tämä ei suinkaan pidä paikkaansa. Rasismia esiintyy monesti myös suurten vähemmistöryhmien välillä. Myös enemmistö voi kokea syrjintää, esimerkiksi jos kaikki negatiivinen palaute vähemmistölle leimataan rasismiksi. Pienillä paikkakunnilla tämä ei usein ole ilmeistä vähemmistön pienen määrän takia.

Vähemmistöryhmien suuremmassa määrässä on myös paljon hyviä puolia. Syrjäytyminen on vähäisempää, sillä tarjolla on laajempi tukiverkko jonka kanssa purkaa kokemuksiaan. Yksin ei tarvitse olla. Moninaisessa ympäristössä kasvaneiden nuorten pohdinta on, vaikkakin keskeneräistä, syvemmällä tasolla kuin monella muilla. Erilaisuutta pidetään normina, mutta siihen ei välttämättä osata suhtautua. Siinä piileekin syrjinnän ja kiusaamisen välisen yhteyden ydin.

Walter2

Nuorten ennakkoluulot nousevat esille KYTKE-työpajoissa ja vetäjät kysyvätkin nuorilta mistä ne syntyvät? Helsingin nuorten yleisin vastaus ei poikkea muusta Suomesta – kotoa ja vanhemmilta. Nuoret poimivat kotoa vanhempien ajattelemattomasti ilmaisemia aatteita ja ottavat ne omikseen. Pohdinnan puutteen takia he monesti tekevät vanhempiaan rajumpia yleistyksiä, eivätkä pohdi sanojensa vaikutusta muihin.

Walter ry pyrkii edistämään edustamiaan arvoja kaikissa työpajoissaan, jotta juuri ilmaisujen kohde olisi päällimmäisenä mielessä kun häneen viitataan. Näitä ovat toisen kunnioittaminen, ymmärtäminen, välittäminen ja vastuun ottaminen. Tunnin mittaiset koulutyöpajat eivät hyvistä tuloksistaan huolimatta pysty ihmeisiin ja monelle nuorelle jää jatkokysymyksiä. Tätä varten Walter ry:llä päivystetään yleistä puhelinta kolmesti viikossa (ti-to, klo 14-19) numerossa 04 04 85 85 55. Puhelimeen voivat soittaa myös vanhemmat ja opettajat täysin nimettömästi.

Työpajat jatkuvat vilkkaasti Helsingissä ja ympäri Suomea kevätkaudella ja koulut tekevät jo varauksia syksyä silmällä pitäen. Samoja teemoja pohditaan myös vanhempainilloissa, joihin toivotamme kaikki kiinnostuneet mukaan haastamaan omia ennakkoluulojaan. Sitä ennen Walter ry:n KYTKE-projektiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: www.walter.fi/KYTKE

Teksti ja kuvat: Walter ry

Mainokset

Mediakasvatus ja monilukutaito – käsitteiden pohdintaa

Moni opettaja saattaa säikähtää tulossa olevaa uuttaa oppimisen käsitettä monilukutaito. Mutta mitä se oikein onkaan?

Ennen lukutaidolla tarkoitettiin kirjoitetun tekstin tuottamisen ja tulkinnan taitoa. Medioituvan maailman ”tekstit” ovat kuitenkin usein muutakin kuin kirjoitettua tekstiä. Ne ovat kuvia, ääniä, esityksiä, puheenvuoroja, draamaa, kehonkieltä jne. Välitettävä tieto on sanallista, visuaalista, auditiivista, numeerista, kinesteettistä tai näiden yhdistelmiä.

Ymmärrän niin, että monilukutaidolla pyritään laaja-alaisuuteen. Sillä haetaan kulttuurista lukutaitoa. Ennen puhuttiin yleissivistyksestä. Myös yleissivistys kattoi kirjoittamisen, lukemisen, sekä kulttuurin tuntemisen ja tuottamisen laajat taidot. Yleissivistys lieneekin monilukutaidon ehkäpä osuvin vastine. Monilukutaito tavoitteena tähtää taitoihin, joiden avulla sirpaleista maailmaa voidaan lähestyä hallittavina ja ymmärrettävinä kokonaisuuksina. Tulkinta ja ymmärtäminen ovat sen avainlauseita. Jokainen opettaja voi lähestyä monilukutaitoa oman oppiaineensa näkökulmasta.

On monilukutaitoa kasvattavaa, jos ruotsin tunnilla käsitellään Huvudstadsbladetin artikkelia ja pohditaan miksi Suomessa on ruotsinkielisiä lehtiä, tai jos historiaan eläydytään mikrohistorian keinoin, tai jos taideopetuksessa käsitellään tunteita voimauttavan valokuvan avulla.

Pintaliitely median kuva- ja informaatiotulvassa ei tuo mukanaan monilukutaitoa. Monilukutaidolla pyritään syventämään ja laajentamaan oppijan ymmärrystä maailmasta.

Mitä sitten on mediakasvatus? Ymmärrän mediakasvatuksen yhdeksi monilukutaidon alakäsitteeksi. Sitä on tarkasteltu kasvatuksen ja median suhteena. Tällöin media on jäsennelty joko oppimisen välineeksi tai kohteeksi. Kun media on väline, sen tulisi toimia kuin kynä. Filosofisesti ajatellen kynä on näin ollen myös media. Medialla luodaan ja tuotetaan sisältöjä. Medialla pyritään saavuttamaan ymmärrystä ja ilmaisemaan omia tunteita, ajatuksia ja näkemyksiä. Samalla omaksutaan tietoa käsiteltävistä asioista. Sen tähden mediakasvatus sopii hyvin kokonaisuuksia tarkastelevaan ilmiöpohjaiseen opetukseen.

Kun media on itsessään kohde ja tutkittava ilmiö voidaan tarkastella seuraavia asioita: Miten tieto välittyy? Millaista maailmankuvaa media tarjoaa? Onko uutinen totta? Miten journalismi ja demokratia nivoutuvat yhteen? Onko media moniäänistä? Kuka käyttää valtaa ja kenen ovat tekijänoikeudet. Mikä on julkista, mikä yksityistä? Toteutuvatko eettiset periaatteet? Myös tämä on monilukutaitoa. Yksinkertaisin kiteytys monilukutaidosta tuli kollegalta: ”Se on kykyä erottaa lasku huijausviestistä!”

Pirjo Sinko kirjoittaa Opetushallituksen blogissa: ”Lukutaito ei siis lokeroidu vain äidinkielen opetukseen, vaan se on laaja-alaista, koko koulun, siis kaikkien oppiaineiden ja tiedonalojen yhteisvastuualuetta. Siksi opetussuunnitelmauudistuksessa monilukutaito määritellään kaikkia oppiaineita koskevaksi tavoitteeksi”.

Monilukutaito muodostuu lopulta sellaiseksi, miksi me koulumaailmassa työskentelevät sen rakennamme. Toivon että monilukutaito tähtää maailman ymmärtämiseen ja monilukutaitoa rakentaa omalta osaltaan jokainen hyvä pedagogi.

Opetusviraston mediakeskuksen studiot tarjoavat opettajille mediakasvatukseen tähtääviä koulutuksia, kehittämisverkoston ja tukea koulujen omille musiikki- ja mediaprojekteille.

Anne Seppänen                                                                                                erityissuunnittelija                                                                                                           Studiot, Mediakeskus

Lucia sprider ljus i mörkret

Julen närmar sig med stormsteg. Eleverna i skolorna också här i Helsingfors väntar otåligt på jullov. Före julen får vi lyckligtvis fira några vackra, traditionella helgdagar. Efter självständighetsdagen kommer Lucia med tända ljus och julstämning.

Lucia-2012_Kulkue

År 2012 fick utbildningsverket Luciabesök från Haga långstadieskola.
Foto:Hannes Victorzon / Promedia

Luciadagen firas på fredag den 13 december i hela Norden, förstås också här i Helsingfors. Skolorna i Helsingfors ordnar Luciatåg för sina elever och deras föräldrar.

Tontut-hiipivat_Kuva

Tomtar från Haga långstadieskola.
Foto:Hannes Victorzon / Promedia

Här på utbildningsverket får vi också träffa Lucia och hennes följe, stjärngossar och tomtar. I år står treorna i Cygnaeus lågstadieskola för Luciaprogrammet. Lucias besök på utbildningsverket är alltid stämningsfullt, alltid lika vackert och alltid lika efterlängtat.

Lucia-ja-tontut_2012

Tomtar och Luciafölje år 2012.
Foto:Hannes Victorzon / Promedia

 

God Jul!

Lucia-2011_Raili

Luciasällskapet från Minervaskolan på utbildningsverket år 2011. Foto: Raili Tanhuanpää/Utbildningsverket.

Sanni Sarelma                                                                                                    Utbildningsverket

Valmistaudumme ylipormestarin itsenäisyysjuhlaan

Helsinkiläiskoulujen neljäsluokkalaiset kutsutaan jälleen ylipormestari Jussi Pajusen isännöimään itsenäisyysjuhlaan. Jokainen oppilas saa henkilökohtaisen kutsukortin ylipormestarilta. Kortti on arvokas muisto tapahtumasta.

Malminkartanon ala-asteella valmistautuminen itsenäisyyspäivän tansseihin Finlandia-talolla aloitettiin jo hyvissä ajoin. Oppilaat, minun mahtavat neljäsluokkalaiseni, kyselivät uteliaina jo aikaisin syksyllä, milloin harjoitukset alkavat ja kenen kanssa kukin pääsisi tanssimaan.  Innokkaita kysymyksiä heräsi myös Finlandia-talon tapahtumista ja esiintyjistä. Isosiskot ja isoveljet sekä ystävät olivat kertoneet jo kokemuksistaan aikaisemmilta vuosilta.

Pertti_Nisonen_IP

Kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki/Pertti Nisonen

Tanssiparien valinta osoittautuikin hankalammaksi, mitä osasin kuvitella. Tyttöjä luokallani on vain seitsemän, joten parit joutuvat vuorottelemaan ainakin koulun itsenäisyyspäivän juhlassa, jossa pääsemme näyttämään harjoittelumme tuloksia. Harjoituksissa kaikki ovat kuitenkin osallistuneet innokkaasti, vaikka aina ei se mieluisin tanssipari olisi vierelle päätynytkään.

Harjoittelimme tansseja pienissä erissä, joten aikaa jäi muullekin liikunnalle.  Monet tanssit olivat oppilaille jo ennestään tuttuja, tai ne oli ainakin nähty aikaisempina vuosina koulun itsenäisyyspäivän juhlissa. Oli hienoa seurata ryhdikästä ja rytmikästä menoa koreografioiden omaksumisen myötä.

Ennen Finlandia-talon hienoa ja juhlallista tapahtumaa oppilaat tanssivat kenraaliharjoituksena vanhemmille edellisenä iltana. Samalla varmistamme, että kaikilla on juhla-asut kunnossa ja askeleet hallussa. Olen jo kuullut tyttöjen supattelevan meikeistä, hiuksista sekä mekoista. Tilaisuus on oppilaille ja vanhemmille mieluinen ja jännittävä tapahtuma.

Toisaalta tapahtuma on juhlallinen ja hieno, toisaalta taas rentoa ja mukavaa yhdessäoloa.

Kuva: Raili Tanhuanpää

Kuva: Raili Tanhuanpää

Opettajakin aikoo nostaa mehumaljat ja napostella vaahtokarkkeja osallistujien kanssa juhlatunnelman lisäämiseksi. Koulun oma itsenäisyyspäivän juhla on myös hieno ja arvokas tapahtuma. Meillä on ollut tapana luoda koulun ruokalaan lähes ravintolamaiset olosuhteet pöytäliinoin, seinäkoristeluin sekä kattauksin.

Kuva: Malminkartanon ala-asteen koulu

Lipun tuonti saliin airuineen päivineen on vaikuttavaa joka kerta. Perinteenämme on myös jo vuosien ajan ollut Vaskivuoren musiikkilukion esittämä klassinen konserttituokio ennen 4. luokkalaisten tanssiesitystä koko koululle.

Oppitunneilla olemme puhuneet Suomen itsenäisyydestä. Kuvaamataidossa oppilaat saivat luoda aiheeseen sopivia töitä, teemana ”sininen”.

Juhlapukeutumisen merkityksestä sekä hyvistä tavoista keskustelimme äidinkielen tunneilla.

Oppilaillani on hienoja mielipiteitä ja he osallistuvat keskusteluihin aktiivisesti. Musiikin tunnilla kertaamme vielä aiheeseen liittyvät laulut sekä niiden sanat.

Hyviä ruokailutapoja, kohteliasta käytöstä ja toisten huomioimista pyrimme vaalimaan joka päivä ruokalassa. Opettaja syö ja opastaa oppilaita samassa pöydässä.

Oppilaat eivät ehkä täysin ymmärrä Suomen itsenäisyyden merkitystä, mutta luulen kuitenkin, että jokainen tuntee sen sydämissään sillä viikolla, kun tanssimme ja juhlimme ylpeänä itsenäistä Suomea.

kuva_Seppo_Laakso

Kuva: Halsingin kaupungin kuvapankki/Seppo Laakso

Malminkartanon ala-asteen 4A toivottaa kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!

Tunnelmia kirjasi 4A:n luokanopettaja Lari Oresmaa

Satsaus kulttuuriin ja liikuntaan kannattaa kouluissa

Luulisi, ettei Rinkebystä ole positiiviseksi esimerkiksi monessakaan asiassa. Tukholman kaupunginosa on tuttu varoittava esimerkki monesta ilmiöstä, joiden keskittymistä Suomessa kaihdetaan: siellä on Ruotsin kärkiluvut työttömyydessä, yksinhuoltajien määrässä, maahanmuuttajaväestön prosenttiosuudessa…Silti huhtikuun lopussa iso joukko suomalaisia opetusalan ammattilaisia kuunteli vaikuttuneena Rinkebyskolanin rehtoria Börje Ehrstrandia Lohjalla järjestetyssä tilaisuudessa.

Pohjanmaalta kotoisin oleva ruotsinsuomalainen Börje Ehrstrand on arvostettu luennoitsija eri puolilla Eurooppaa. Syynä ovat mahtavat tulokset sekä hänen koulunsa oppimistuloksissa että kouluviihtyvyydessä. Koulu on Ehrstrandin mukaan pohjoismaista parhaimmisto matematiikassa ja se on saanut useita kertoja Astrid Lindgren -palkinnon lastenkirjallisuuden edistämisestä. Lisäksi Rinkebyskolan on saanut toistuvasti palkinnon parhaasta rikoksia estävästä projektista.

Rinkebyssä on osattu kääntää koulun oppilaiden lähtökohdat positiiviseksi. Koulun 400 oppilaasta 80 prosenttia on maahanmuuttajia, he tulevat 110 maasta ja puhuvat äidinkielenään 60 kieltä. Koulussa on paljon oppilaiden eri kulttuureja esiin tuovia teemapäiviä ja uskonnonopetuksessa etsitään enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Rinkebyskolanilla on aktiivinen verkosto yritysmaailman henkilöistä, jotka käyvät puhumassa monikulttuurisuuden positiivisesta roolista tulevaisuuden työelämässä. Lasten eri kulttuuritaustoilla ja tavoilla onkin positiivinen merkitys!

Koulu panostaa erityisesti maahanmuuttajille mielekkäisiin urheiluun ja kulttuuritoimintaan. Rinkebyskolanilla on Ruotsin mestaruuksia poikien jalkapallossa ja tyttöjen käsipallossa, minkä lisäksi se on monta taiteilijaa kasvattanut koulu. Lähes jokainen kirjallisuuden Nobelin voittanut kirjailija vierailee koulussa palkinnon saatuaan: syynä on innovatiivinen kirjallisuushanke, jonka tuotokset käännetään pikavauhtia kunkin Nobel-voittajan omalle kielelle. Muutenkin koulu panostaa voimakkaasti kirjallisuus-, kieli- ja teatteriprojekteihin: nuorten tulevaisuus on kiinni heidän kyvystään ilmaista itseään sekä kirjallisesti että esiintymällä vakuuttavasti. Palkittu koulukirjasto on kaiken perusta.

Koulun yhteydessä oleva nuorisotila on avoinna kello kahdeksasta aamulla aina kello 11:een illalla joka päivä – myös jouluaattona. Tavoite on, että aina on paikalla nuorelle turvallinen aikuinen. Tämän mahdollistaa aktiivinen ja luottamuksellinen yhteistyö alueen yli sadan nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntajärjestön kanssa.

Miten kaikki tämä tehdään, ja vielä ympäröiviä kaupunginosia heikommista lähtökohdista? Rehtori Börje Ehrstrandin mukaan selityksenä on, että koulu on avoin eri vaikutteille, alueensa toimijoille ja ympäröivälle yhteiskunnalleen.

Tuulikki Koskinen
kulttuurisuunnittelija,
Kulttuuria kouluihin -hanke