Yläkoulut pohtimassa monikulttuurisuutta

Helsinkiläinen opiskelijakunta kasvaa suomalaisittain ainutlaatuisessa ympäristössä. Nuoret kohtaavat monikulttuurisuutta pienestä pitäen, mutta tämä ei ole poistanut siihen liittyviä kysymyksiä muun muassa identiteetistä, monikulttuurisuudesta ja suomalaisuudesta. Nämä jäävät usein käsittelemättä, vaikka nuoret kaipaavat rehellistä ja avointa keskustelua näistä aiheista. Helsingin yläkouluja parhaillaan kiertävät Walter ry:n KYTKE-työpajat antavat heille juuri sitä.

Walter1

Valtakunnallisia KYTKE-projektin työpajoja vetävät monikulttuuriset suomalaiset urheilijat nostavat nuorten omat ajatukset ja mielipiteet keskiöön, rohkaisten nuoria tuomaan käsityksiään avoimesti julki. Aiheet linkittyvät moneen koulumaailmassa olevaan kysymykseen, kuten kiusaamiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja erilaisuuteen. Lopputuloksena avarakatseisuus lisääntyy kun nuoret pohtivat kuinka he kohtaavat toisiaan.

Syrjintä on yksi vaikeista teemoista joita työpajoissa käsitellään. Samalla tulee käsiteltyä siihen kuuluvaa rasismia. Se mielletään usein asiana joka tulee vain enemmistöltä vähemmistölle, mutta tämä ei suinkaan pidä paikkaansa. Rasismia esiintyy monesti myös suurten vähemmistöryhmien välillä. Myös enemmistö voi kokea syrjintää, esimerkiksi jos kaikki negatiivinen palaute vähemmistölle leimataan rasismiksi. Pienillä paikkakunnilla tämä ei usein ole ilmeistä vähemmistön pienen määrän takia.

Vähemmistöryhmien suuremmassa määrässä on myös paljon hyviä puolia. Syrjäytyminen on vähäisempää, sillä tarjolla on laajempi tukiverkko jonka kanssa purkaa kokemuksiaan. Yksin ei tarvitse olla. Moninaisessa ympäristössä kasvaneiden nuorten pohdinta on, vaikkakin keskeneräistä, syvemmällä tasolla kuin monella muilla. Erilaisuutta pidetään normina, mutta siihen ei välttämättä osata suhtautua. Siinä piileekin syrjinnän ja kiusaamisen välisen yhteyden ydin.

Walter2

Nuorten ennakkoluulot nousevat esille KYTKE-työpajoissa ja vetäjät kysyvätkin nuorilta mistä ne syntyvät? Helsingin nuorten yleisin vastaus ei poikkea muusta Suomesta – kotoa ja vanhemmilta. Nuoret poimivat kotoa vanhempien ajattelemattomasti ilmaisemia aatteita ja ottavat ne omikseen. Pohdinnan puutteen takia he monesti tekevät vanhempiaan rajumpia yleistyksiä, eivätkä pohdi sanojensa vaikutusta muihin.

Walter ry pyrkii edistämään edustamiaan arvoja kaikissa työpajoissaan, jotta juuri ilmaisujen kohde olisi päällimmäisenä mielessä kun häneen viitataan. Näitä ovat toisen kunnioittaminen, ymmärtäminen, välittäminen ja vastuun ottaminen. Tunnin mittaiset koulutyöpajat eivät hyvistä tuloksistaan huolimatta pysty ihmeisiin ja monelle nuorelle jää jatkokysymyksiä. Tätä varten Walter ry:llä päivystetään yleistä puhelinta kolmesti viikossa (ti-to, klo 14-19) numerossa 04 04 85 85 55. Puhelimeen voivat soittaa myös vanhemmat ja opettajat täysin nimettömästi.

Työpajat jatkuvat vilkkaasti Helsingissä ja ympäri Suomea kevätkaudella ja koulut tekevät jo varauksia syksyä silmällä pitäen. Samoja teemoja pohditaan myös vanhempainilloissa, joihin toivotamme kaikki kiinnostuneet mukaan haastamaan omia ennakkoluulojaan. Sitä ennen Walter ry:n KYTKE-projektiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: www.walter.fi/KYTKE

Teksti ja kuvat: Walter ry

Oppilaat voivat ja oppivat parhaiten yhteisöllisessä koulussa

Olen usein koulutuksissa kysynyt opettajilta, millaisia osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksia heillä on omalta kouluajaltaan. Vain harvalla on omia kokemuksia, ja yleensä ne ovat olleet luokan toimintaan ja opetukseen vaikuttamista. Syksyn Ruuti-oppilaskuntapäivillä Helsingin peruskouluissa oppilaiden kanssa käydyn keskustelun perusteella tämän päivän koululaisten kokemukset ovat hyvin samansuuntaisia.

Eniten vaikuttamisen ja osallisuuden kokemuksia oppilailla oli omassa luokassa oman opettajan kanssa. Täysin vieraita olivat oppilashuoltoryhmä, johtokunta ja vanhempainyhdistys. Oppilailla on jonkin verran tietoa ja osallisuutta rehtorin, oppilaskunnan hallituksen ja muiden oppilaiden osallisuusryhmien toiminnasta. Oppilaskuntapäivillä käyty keskustelu vastaa hyvin kevään 2010 kouluterveyskyselyn tuloksia. Kyselyn mukaan 45 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista ei tiedä miten koulussa voi vaikuttaa koulun asioihin.

Yksi usein kuultu kommentti on: ”Miten oppilaat voivat osallistua, kun eivät opettajatkaan osallistu koulun asioista päättämiseen!” Se, millaisen oppimiskäsityksen koulu on omaksunut, vaikuttaa sen toimintakulttuuriin. Kun oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä ja vuorovaikutuksellisena prosessina, muotoutuvat myös koulun käytänteet tämän mukaan.

Yhteisöllisessä ja osallistavassa toimintakulttuurissa kaikki koulun aikuiset osallistuvat yhdessä koulun tavoitteiden asettamiseen ja toimintakulttuurin rakentamiseen. Opetusta suunnitellaan yhdessä ja toteutetaan myös niin että useampi aikuinen voi olla yhtä aikaa opettamassa ryhmää. Yhteisöllinen toimintakulttuuri sallii myös oppilaiden aktiivisen osallistumisen koulun oppimisympäristön, toimintakulttuurin ja opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Perinteisen mallin mukaan koulun oppilaskunnan hallitus on suunnitellut omaa toimintaansa irrallaan koulun muista suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseista. Uuden opetussuunnitelman tavoitteet haastavat koulujen toimintakulttuurin ottamaan oppilaat mukaan sinne, missä päätöksiä tehdään: opettajankokouksiin, johtoryhmän työskentelyyn ja johtokunnan kuultavaksi. Toimintasuunnitelma on usein viety oppilaskunnan kommentoitavaksi siinä vaiheessa, kun se on jo opettajien kanssa valmisteltu valmiiksi. Tämä on varmasti näennäisdemokratiaa parhaimmillaan. Aitoa osallisuutta on se, että oppilaat otetaan mukaan jo keväällä käynnistyvään seuraavan lukuvuoden suunnitteluun.

Olennaista on myös osallistavien ja tehokkaiden menetelmien käyttöönotto oppilaiden kuulemiseksi. Hyviä kokemuksia onkin jo saatu netin käytöstä matalan kynnyksen vaikuttamisen kanavana. Kevään ylipormestarin oppilaskuntapäiviä valmisteleva keskustelu kulttuurista on tällä hetkellä hyvässä vauhdissa verkossa Fronter-oppimisympäristössä, ja siellä myös äänestetään oppilaskuntapäiville käsiteltäväksi tuotavat asiat.

Oppilaat ovat oman oppimisensa ja oppimisympäristönsä asiantuntijoita. Yhteisöllisessä koulussa aikuiset ja lapset luottavat toisiinsa ja keskustelevat yhdessä parhaasta tavasta oppia, kasvaa ja elää kouluarkea. Keväällä 2011 julkaistu tutkimusraportti Yhteisöllisyys Helsingin peruskoulujen voimavaraksi tiivistää tutkimuksen tuloksen yhteen lauseeseen: Yhteisöllisessä koulussa oppilaat oppivat ja voivat paremmin.
 

Kirsi Verkka
Opetuskonsultti
Perusopetuslinja